Kun ihmisen elimistöön pääsee vieraita aineita, elimistö puolustautuu ja immuunivaste käynnistyy. Allergisen ihmisen immuunijärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti ja elimistö puolustautuu sinänsä vaarattomia aineita kuten siitepölyä vastaan.
Allergia, astma, maitorupi ja taiveihottuma ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti. Taustalla on elinympäristömme muuttuminen laajan antibioottien käytön, kattavan rokotusohjelman sekä ravinnon ja juomaveden muuttumisen seurauksena. Passiivinen tupakointi lisää lasten riskiä sairastua astmaan. Maatalousympäristön on huomattu suojaavan allergioilta.
Tavallisimmat allergiset sairaudet ovat allerginen nuha, astma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atooppinen ihottuma (maitorupi ja taiveihottuma), nokkosihottuma, kosketusihottuman ja lasten ruokayliherkkyys.
Pölyallergiaa sairastaa 10-20% suomalaisista. Keväällä pahimmat siitepölyallergian aiheuttajat ovat leppä ja koivu, kesällä heinät ja pujo. Ne voivat aiheuttaa oireina silmien kutinaa, punoitusta ja vuotoa, nenän tukkoisuutta, kirkaseritteistä nenän vuotamista, kutinaa, aivastelua ja iho-oireita. Jos tietää ennalta, mille on allerginen, kannattaa seurata keväisin siitepölytiedotteita, ja alkaa käyttää nenäsuihkeita ja silmätippoja jo muutamaa päivää ennen kuin allergiakausi alkaa. Jos paikallishoitovalmisteilla ei saavuteta riittävää vastetta, voi lisäksi käyttää antihistamiinitabletteja.
Allergiaa voi hoitaa poistamalla allergiaa aiheuttavia allergeeneja elinympäristöstään. Se voi onnistua koulussa, kotona tai työpaikalla tottumuksia tai ravintoaineita vaihtamalla. Kaikkia allergeeneja kuten koivun siitepölyä ei pysty poistamaan kokonaan, vaikka kaataisi pihapiirin koivut, koska allergeenit kulkeutuvat pitkienkin matkojen päästä. Timotei- ja koivuallergikoille on olemassa siedätyshoitotabletteja. Niitä otetaan usean vuoden ajan päivittäin ja suositellaan vaikeasti allergisille. Pistossiedätystä on saatavilla muihinkin allergioihin.
Ensisijaisesti nenäoireisiin suositellaan kortisoninenäsuihkeita, ja toissijaisesti antihistamiinisuihkeita. Silmien allergiaoireisiin suositus on ensisijaisesti antihistamiinitipat ja toissijaisesti natriumkromoglikaattitipat. Vaikeampiin oireisiin lisäksi voi ottaa antihistamiinitabletteja. Flunssan hoitoon käytettävät avaavat nenäsuihkeet ovat tarpeen vain enintään muutamana ensimmäisenä päivänä, jotta kortisoninenäsuihkeen vaikutus ehtii alkaa kunnolla. Nenän limakalvojen kostutukseen voi käyttää nenänhuuhtelukannua, keittosuolasuihkeita tai hoitavampia seesamiöljy- tai A-vitamiininenäsuihkeita.
Lääkärin vastaanotolle tulee allergiaoireita epäiltäessä lähteä, jos alle kouluikäisellä lapsella on selvittämättömiä allergiaoireita, henkilöllä on ympärivuotista oireilua, oireet eivät reagoi itsehoitoon riittävästi, silmä rähmii voimakkaasti, näkökyky on heikentynyt, on toispuoleisia silmäoireita, silmäkipua tai valonarkuutta, allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyt yskä, hengitys vinkuu tai on hengenahdistusta, on allergialle epätyypillisiä oireita kuten toispuoleista tukkoisuutta tai toistuvaa nenäverenvuotoa.