Tällä viikolla puhutaan antibioottiresistenssistä. Ai miksikö?

  • Jos bakteeri on kehittänyt resistenssin antibioottia kohtaan, kyseinen antibiootti ei enää tehoa. Jos resistenssi ei ole tiedossa, viivästyy hoidon aloitus, kun ensimmäinen antibiootti ei toimikaan.
  • Toissijaisesti käytettävä antibioottivaihtoehto voi olla teholtaan heikompi tai omata enemmän haittavaikutuksia tai olla kalliimpi.
  • Uhkakuvana on, että moniresistenttien bakteerien yleistyminen voi estää suuren infektioriskin toimenpiteitä kuten leikkauksia, elinsiirtoja ja syöpähoitoja, kun toimivaa antibioottisuojaa ei ole. Tällöin myös tavallinen infektio, kuten leikkausinfektio tai keuhkokuume, voi olla hengenvaarallinen.

Mistä niitä resistenttejä bakteereja oikein tulee?

  • Antibioottien liiallinen käyttö ja väärinkäyttö kiihdyttävät lääkkeille vastustuskykyisten bakteereiden syntymistä ja leviämistä.
  • Bakteeri voi kehittää resistenssin antibioottia kohtaan, jos antibioottipitoisuus ei ole riittävä tappamaan bakteeria. Muutos tapahtuu mutaation kautta tai lainaamalla resistenssigeeni toiselta mikrobilta.  Toistuvan antibioottihoidon aikana resistentti bakteerikanta saa kasvuedun, valtaa alaa ja lisääntyy.
  • Tavallisinta on, että ihminen päätyy resistentin bakteerin kantajaksi saatuaan tartunnan ulkomaan matkalta tai sairaalahoidon aikana ruuan tai käsien kautta.
  • Resistentin bakteerin kantajuus ei aiheuta terveelle henkilölle terveysongelmia, sillä bakteeri ei ole sen taudinaiheuttamiskykyisempi kuin normaalikaan bakteerikanta. Ongelmia tulee, kun resitentti kanta aiheuttaa infektion henkilössä, jonka immuunivaste on puutteellinen.
  • Myös lemmikeillä ja tuotantoeläimillä käytetään antibiootteja lähes yhtä paljon kuin ihmisillä.

Mitä minä voin tehdä ehkäistäkseni bakteeriresistenssin lisääntymistä?

  • Käytä antibiootteja oikein! Antibiootteja käytetään vain bakteeritulehduksien hoitoon, ne eivät tehoa virusinfektioihin. Lääkäri valitsee infektion hoitoon sopivan antibiootin oikealla annoksella. Hoidon kesto on yksilöllinen ja lääkärin vastaanotolla tulisikin keskustella milloin antibioottikuurin saa lopettaa.
  • Noudata antibioottien ottamisohjeita! Ota antibiootit mahdollisimman säännöllisesti ohjeen mukaan. Liian pitkät annosvälit sallivat bakteerien kasvun ja mahdollistavat resistenssin synnyn. Näin voi käydä myös kesken jääneissä kuureissa. Myös ruoka ja muut lääkkeet voivat vaikuttaa antibioottien imeytymiseen ja tehoon, noudata ottamisohjeita!
  • Ehkäise infektioita vähentämällä tartuntariskiä! Huolehdi hygieniasta (käsienpesu, ruuanlaitto), vaali puolustuskykyä (riittävä ravinto ja uni, lopeta tupakointi) ja rokottaudu.
  • Vältä antibioottien joutumista luontoon! Lääkejäte kuormittaa luontoa ja luonnosta antibiootit päätyvät ravintoketjun myötä takaisin ihmisiin.
  •  

Suomessa mikrobilääkkeiden resistenssitilanne on kansainvälisesti arvioituna hyvä. THL:n arvion mukaan Suomessa kuolee vuosittain 90 potilasta resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin ja hoitoon liittyvistä infektioista alle 10 % on moniresistenttien mikrobien aiheuttamia. Tilanne Suomessakin voi muuttua, koska bakteerit ja niiden resistenssiominaisuudet matkustavat potilaiden mukana. Näin ollen antibioottien asianmukainen käyttö on kaikkien asia.

Lähteet:

Pfizer: verkkokurssi antibioottiresistenssistä farmasisteille

Testaa myös tietosi zef- kyselyllä!

Pääset testiin TÄSTÄ