Lapsilla ruoka-aineallergioita esiintyy 7-8% alle 2-vuotiaista, mutta tyypillisesti niistä parannutaan leikki-ikään mennessä, aikuisista ruoka-aineallergioista tai ristiallergioista kärsii enää muutama prosentti. Esimerkiksi maitoallergisista jopa 90% on parantunut saavutettuaan kouluiän. Mille tahansa voi olla allerginen, merkittävimpiä lasten allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita ovat muna, maito ja viljat.

Ruoka-aineallergian diagnoosi perustuu aina altistus-välttökokeeseen. Epäiltyä ruokaa vältetään 1–2 viikkoa ja seurataan helpottavatko oireet. Tämän jälkeen ruoka palautetaan ruokavalioon ja katsotaan palaavatko oireet. Tarvittaessa allergiadiagnoosi varmistetaan lääkärintoimesta kaksoissokkokokeella. IgE vasta-aine mittauksia käytetään apuna, mutta mittaustulos ei aina ole yksiselitteinen. Negatiivinen tulos ei sulje pois ruoka-aineallergiaa, sillä Ruoka-aineallergia voi olla joko IgE-välitteisiä, tai ei-IgE-välitteisiä. Toisaalta testissä saattaa tulla positiivinen tulos vaikka lapsi sietää ruoka-ainetta, jolloin ruoka-aineen välttäminen ei ole tarpeen.

Ruoka-aineallergiat ilmaantuvat yleensä ensimmäisen ikävuoden aikana. Tyypillisimpiä oireita ovat iho-oireet, kuten nopeasti ilmaantuvat nokkosrokko, ihon punoitus ja lehahtelu sekä harvemmin hitaasti paheneva atooppinen ihottuma. Suolioireet, kuten vatsakipu, ripuli ja oksentelu, ovat vaikeammin todettavia ruoka-aineallergiassa ja vaativat usein kaksoissokkoaltistuksen diagnoosin varmistamiseksi. Harvoin saattaa esiintyä myös hengitystieoireita, kuten nuhaa ja limaisuutta sekä yleistynyttä yliherkkyysreaktiota, anafylaksiaa.

Ruoka-aineallergian hoito perustuu oireiluun. Tavoitteena on laajentaa allergisen lapsen ruokavalio mahdollisimman normaaliksi sietokyvyn puitteissa. Olisi hyvä pyrkiä välttämään aineita määräaikaisesti, eikä välttämisen tarvitse olla täydellistä, mikäli oire on ollut lievä. Tämä saattaa nopeuttaa ruoka-allergiasta toipumista, kun elimistö altistuu ja tottuu pikkuhiljaa oirerajan alapuolella kyseiselle aineelle. Tällöin myös satunnaiset vahinkoaltistukset eivät aiheuta niin vaikeaa reaktiota. Koska ruoka-aineallergiat väistyvät useimmiten leikki-ikään mennessä, poistettuja ruokia kokeillaan kotona säännöllisin väliajoin, kolmeen ikävuoteen asti puolivuosittain ja sen jälkeen vuosittain. Anafylaksiaa aiheuttaville ruoka-aineille altistetaan yleensä vain erikoissairaanhoidossa.

Siitepölyille herkistyneet saattavat erityisesti siitepölyaikaan reagoida  ruoka-aineisiin, joita muuhun aikaan voidaan syödä normaalisti. Tätä kutsutaan ristiallergiaksi. Joidenkin kasvisten allergeenit ovat rakenteeltaan samanlaisia siitepölyn allergeenien kanssa, mistä syystä raa’at ja käsittelemättömät juurekset ja hedelmät saattavat aiheuttaa esimerkiksi kirvelyä suussa, huulten turvotusta tai kutinaa korvissa. Ristiallergiassakin ruoka-aineita vältetään oirekuvan ja vakavuuden mukaan; ruoka-aineita ei tarvitse välttää elleivät ne aiheuta hankalia oireita. Ruoka-aineen kypsentäminen, mehustaminen tai muu käsittely saattaa vähentää oireherkkyyttä.