Maailman astmapäivää vietetään 2.5.2017. Silloin muistetaan hengityssairaita ihmisiä ja heidän erityistarpeitaan kautta maailman. Astmaatikko voi joutua välttelemään monia asioita elämässään; esimerkiksi hän voi joutua olemaan kotona sisällä pahimpina katupöly- tai siitepölyaikoina, välttelemään teatteriesityksiä voimakkaiden hajuvesien takia tai hän ei pysty käymään kylässä paikassa, jossa on lemmikkieläimiä.

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien vaihtelevaa ahtautumista. Astman tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Pitkäaikainen yskä on usein astman ensioire. Pitkään kestänyt ja toistuva astmatulehdus aiheuttaa keuhkojen toiminnan häiriöitä ja keuhkoputkien ahtautumista. Sekä limakalvojen tulehdus että siitä seuraava keuhkoputkien ahtautuminen ovat elimistön puolustusreaktioita, jotka torjuvat hengitettäviä vierasaineita, kuten katupölyä. Astmassa hengitystiet puolustautuvat liian voimakkaasti ja toistuvasti, vaikka elimistöä ei uhkaa todellinen vaara. Suomessa astmaa sairastaa noin 10% kansalaisista. Lisäksi 5 prosentilla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Suuri osa astmaatikoista on allergisia.

Aikuisista astmaatikoista noin puolet sairastaa allergista astmaa.  Allergista astmaa sairastavien altistuminen allergeeneille voi aiheuttaa astmakohtauksen. Heillä on usein atooppista ihottumaa. Heidän kannattaa hoitaa allergia hyvin ja harkita siedätyshoitoa. Allergisessa astmassa vähennetään hengitettävän allergeenipölyn määrää kotona ja työpaikalla. Siitepölyaikana voi olla hyvä välttää kuivattamasta pyykkejä ulkona ja iltaisin käydä suihkussa huuhtelemassa allergeenit iholta ja hiuksista. Pahimmat allergikot voivat asentaa tuuletusventtiileihin suodattimet.

Astman hoidon tavoitteina on mahdollisimman oireeton astma, joka ei rajoittaisi arkielämää. Tavoitteena on hyvä vointi, mahdollisimman normaali keuhkojen toiminta, yksinkertainen ja helposti toteutettava hoito ilman haittavaikutuksia sekä pahenemisvaiheiden välttäminen.

Astman ensi- ja perushoitona käytetään limakalvon tulehdusta hoitavia hengitettäviä kortisonilääkkeitä. Keuhkoputkien ahtautuminen korjaantuu, kun tulehdus rauhoittuu. Tulehduksen hoito voi olla jatkuvaa eli säännöllistä tai jaksoittaista eli esimerkiksi vain siitepölykaudella tapahtuvaa. Hengitettäviä kortisoneja otetaan yleensä kerran tai 2 kertaa päivässä. Niiden pitkäaikainenkin käyttö on turvallista. Haittavaikutuksena voi olla äänen käheyttä tai kurkun ärsytystä sekä suun tai nielun sienitulehdus eli sammas. Sammasta voi ennaltaehkäistä hyvällä suun ja nielun huuhtelulla. Kannattaa purskutella suuta 2 kertaa ja kurlata nielua 2 kertaa, väleissä sylkeä vedet pois. Lisäksi suositellaan hampaiden harjausta ennen lääkkeenottoa, jotta hampaiden reikiintyminen vähenisi. Eli ensin hampaanpesu, sitten lääkkeenotto ja lopuksi suun huuhtelu vedellä.

Keuhkoputkia avaavaa lääkettä käytetään hengenahdistukseen tai yskään tarvittaessa. Lääke alkaa vaikuttaa muutamassa minuutissa. Keuhkoputkia avaavia lääkkeitä ei tule käyttää yksistään säännöllisesti vaan kortisonilääkityksen lisänä. Avaava lääke kannattaa annostella noin 15 minuuttia ennen hoitavaa lääkettä, jotta keuhkoputket ehtivät aueta ennen hoitavan lääkkeen saapumista keuhkoihin. Keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä on sivuvaikutuksena lihasvapina ja sydämen tykytys. Nämä oireet ovat vaarattomia. Avaavan lääkkeen lisääntynyt tarve kertoo astman pahenemisvaiheesta. Astmaatikolla tulisi olla lääkärin antama ohje pahenemisvaiheiden lääkityksestä. Useilla astmaatikoilla on käytössä yhdistelmävalmiste, jossa on tulehdusta hoitavaa kortisonia ja pitkävaikutteista keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Tällaista lääkettä käyttävillä on kyseessä jo hieman vaikeampi astma.

Astmaa pahentavia tekijöitä ovat hengitystietulehdukset, nuhakuumeet, influenssa, siitepölyt ja eläinpölyt, katupöly, kova pakkanen, tupakointi ja passiivinen tupakointi sekä mahdollinen beetasalpaajalääkitys. Astman pahenemisvaiheessa otetaan käyttöön lääkärin antama ohje, joka on yleensä hoitavan lääkkeen annoksen tuplaus 2-3 viikoksi. Joskus käytetään lisäksi kortisonitablettikuureja. Tabletit otetaan aamuisin n klo 7-9 kerta-annoksena lääkärin määräämän ajan. Lyhyt kuuri ei yleensä aiheuta haittavaikutuksia toisin kuin vuosia kestävä kortisonilääkitys.
Lisälääkkeenä astmassa käytetään leukotrieenisalpaajaa, joka on tabletti tai raemuotoinen.  Se vähentää yöyskää ja siksi annostellaan iltaisin.
Liikunta on lääke, myös astmaatikoille, koska liikunta parantaa vastustuskykyä, vahvistaa immuunijärjestelmää, hengityselimiä ja verenkiertoa. Liikuntamuoto kannattaa valita oman mieltymyksen mukaan. Sauvakävely, uinti, pyöräily, voimistelu, kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat monelle sopivia lajeja. Ennen rasittavaa urheilua voi olla syytä ottaa annos keuhkoputkia avaavaa lääkettä, jotta ilma kulkisi hyvin. Paino kannattaa pitää kurissa esimerkiksi noudattamalla joko välimerellistä- tai itämerellistä ruokavaliota. Painonpudotus voi vähentää astman oireilua ja jopa lääkkeiden tarvetta.

Astmaa sairastavat tupakoivat lähes yhtä usein kuin muut. Tupakoinnin lopettaminen olisi ensiarvoisen tärkeää astmaatikolle, koska tupakointi pahentaa astmaa vaurioittamalla hengitysteiden limakalvoja ja lisäämällä hengitystietulehduksen riskiä. Hengitettävät lääkkeet eivät tehoa tupakoijille. Lasten astman puhkeamisen välttämiseksi äidin tulisi olla tupakoimatta raskauden ja imetyksen ajan eikä lasta saa altistaa myöhemminkään tupakansavulle.  Apteekissamme on saatavilla apua tupakoinnin lopettamiseen ja meillä on jopa yksilöllinen tupakanvieroituspalvelu.