Diabetes, vanhalta nimeltään sokeritauti, on nykykäsityksen mukaan joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena.

Diabeteksesta tunnetaan useita eri tyyppejä. Diabeteksen kaksi yleisintä tyyppiä ovat tyypin 1 (ns. nuoruustyypin) diabetes ja tyypin 2 (ns. aikuistyypin) diabetes. Edellä mainittujen lisäksi tunnetaan mm. raskausdiabetes ja haimasairaudesta johtuva diabetes.

Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 40 000. Tyypin 1 diabeteksen syynä on haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen.  Beetasolujen tuhoutumisen aiheuttaa tietyntyyppinen perimä yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Näiksi ympäristötekijöiksi epäillään mm. mahdollisesti jotakin virustulehduksia. Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana.

Tyypilliset tyypin 1 diabeteksen oireet ovat virtsanerityksen lisääntyminen, jano, tahaton laihtuminen sekä väsymys. Ne aiheutuvat, kun liika sokeri alkaa kertyä vereen insuliinin puutoksen tai sen tehoamattomuuden vuoksi. Jos taudin toteaminen viivästyy, sairaus voi edetä happomyrkytykseksi, johon liittyy voimakas yleistilan heikkeneminen ja puuskuttava hengitys. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Tyypin 1 diabeteksen hoitona on aina insuliini, jonka annostelu sovitetaan yhteen syömisen ja liikunnan kanssa.

Tyypin 2 diabeetikoita on Suomessa noin 250 000. Lisäksi diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan noin 200 000. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen syynä on insuliinin vaikutuksen heikentyminen tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat. Tyypin 2 diabetekselle on ominaista hidas kehittyminen ja salakavala oireettomuus. Oireina voi ilmetä väsymystä ja vetämättömyyttä varsinkin aterioiden jälkeen, masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä. Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös jo nuoruudessa tai jopa lapsuudessa. Noin kolmasosalla ihmisistä on perinnöllinen taipumus sairastua tyypin 2 diabetekseen ja tästä syystä erityisesti tyypin 2 diabeetikkojen lähisukulaisten sekä naisten, joilla on ollut raskausdiabetes (raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka yleensä paranee synnytyksen jälkeen) on hyvä tarkistuttaa verensokeriarvonsa aika ajoin, varsinkin jos ilmenee taipumusta keskivartalolihavuuteen. Oman sairastumisriskin tyypin 2 diabetekseen voi arvioida helposti Diabetesliiton julkaisemalla riskitestillä. Testin voi tehdä diabetesliiton nettisivuilla tai testin voi tulla tekemään myös apteekkiin.

Tyypin 2 diabeteksessa, jos se todetaan varhaisvaiheessa, ei lääkehoitoa alussa tarvita lainkaan, jos laihduttaminen ja liikunnan lisääminen pitävät verensokerin normaalina. Tarvittaessa mukaan lisätään suun kautta käytettäviä lääkkeitä, myös pistettävä insuliini voi olla käytössä tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Diabetes todetaan laboratoriossa tehtävällä veren sokeripitoisuuden määrityksellä. Diabetes diagnosoidaan, kun oireisella henkilöllä paastoplasman glukoosi (vähintään 8 tuntia ravinnotta) on 7 mmol/l tai korkeampi, tai 2 tunnin arvo sokerirasituskokeessa on plasmasta mitattuna yli 11 mmol/l. Vuodesta 2011 alkaen diabeteksen toteamiseen on hyväksytty myös HbA1c:n määritys verestä. Koetta kutsutaan myös nimillä ”sokerihemoglobiini”, ”sokeriprosentti” tai ”pitkäsokeri”. Jos sen arvo on kahdessa mittauksessa 48 nmol/mol (6,5 %) tai enemmän, kyseessä on diabetes. Oireettomalla henkilöllä kohdat tulee todeta vähintään kahdesti.

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisymahdollisuuksia tutkitaan koko ajan, mutta vielä niitä ei ole. Useat tutkimukset ovat sen sijaan osoittaneet, että tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Ruokatottumusten tarkistamisella, liikapainon välttämisellä sekä liikuntaa lisäämällä voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Normaalipainoisilla tupakointi lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Liikakilot ja tupakointi ovat erityisen huono yhdistelmä. Tupakointi lisää myös muita terveysriskejä: se rappeuttaa verisuonia, nostaa verenpainetta ja altistaa syöpäsairauksille.
Jos suvussa on diabetesta, kannattaa jo nuorella iällä huolehtia siitä, ettei painossa, verenpaineessa, veren rasva-arvoissa tai verensokerissa tapahtuisi sellaisia muutoksia, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua, sillä tyypin 2 diabeetikoiden sisarusten ja lasten sairastumisalttius on merkittävän suuri.

Diabeetikoille suositellaan samanlaista monipuolista ruokavaliota, joka on eduksi kaikkien terveydelle. Sen on hyvä sisältää runsaasti kuitupitoisia ruokia eli kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa sekä niukasti kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa. Terveellisen ruokavalion avulla verensokeri voidaan pitää mahdollisimman normaalina ja näin ehkäistä lisäsairauksia tai niiden etenemistä. Hyvillä ruokavalinnoilla vaikutetaan myös veren rasvoihin ja verenpaineeseen siten, että diabeetikoiden lisääntynyt riski sairastua valtimotauteihin ja muihin verisuonisairauksiin vähenee.

Lähteet:
www.diabetesliitto.fi
Mustajoki, Pertti: Diabetes (sokeritauti).  Lääkärikirja Duodecim 26.11.2012. www.terveyskirjasto.fi