TIKKE (Felis catus)
Hei, olen kissaneiti Tikke! Olen hulluna ruokaan ja siksipä saalistan välillä lisäherkkuja luonnosta. Tosin omistajani eivät aina jaksa ymmärtää tai kehua minua, kun tuon saalislintuni sisälle näytille. Miksiköhän?

Pidän nukkumisesta ja välillä heittäydyn kiipeilypuuhuni tai sohvalle selälleni katsomaan unikuvia, tassut levällään, aah autuasta kissanelämää! Minua saa silittää ja paijata, tosin vierastan vielä sylissä nukkumista.
Välillä juoksentelen, holtittomasti, ympäri kotia. Ulkona ollessani seuraan mielelläni omistajieni puuhia sekä liikkeitä ja seurailen heitä pihalla, minne sitten menevätkin tai mitä tekevätkin.

KISSAN MADOTUS

Onko oireettoman kissan madottaminen turhaa?

Ei ole, suurin osa kissoista ovat täysin oireettomia sisäloistartunnan aikana, joten sisäkissakin on hyvä madottaa 1-2 kertaa vuodessa. Erityisen tärkeätä on pentujen säännöllinen ja tiheä madottaminen, vaikkei oireita emällä tai pennuilla olisikaan. Lisäksi loistartunta lääkkeet ovat hyvin vähäriskisiä ja hyvin harvoin, yleensä ei lainkaan, aiheuttavat minkäänlaisia haittavaikutuksia, joten niitä voidaan käyttää turvallisesti, vaikkei kissalla vahvistettua loistartuntaa olisikaan.

 

Miten tunnistan sisäloistartunnan kissaltani?

Yleisimpiä oireita ovat ripuli, karvanlähtö, yskä ja oksentelu, mutta välttämättä aikuisilla kissoilla ei lainkaan ole oireita sisäloistaudin aikana. Tartunnan saaneen kissan ulosteissa saattaa löytyä matoja tai sen jaokkeita. Jos toteat sisäloistartunnan, suorita madotus valmistajan ohjeiden mukaisesti. Mikäli taloudessa on useampi kissa, tulee kaikki kissat madottaa samanaikaisesti. Valitse madotukseen sopiva lääke apteekin ohjeistuksen avulla: aina ei tarvita sitä kaikkein laajakirjoisinta lääkettä, varsinkaan jos selkeitä merkkejä loistartunnasta ei ole.

 

Mistä sisäkissani voi saada tartunnan?

Sisäkissoilla tartuntavaara ei ole suuri, jos madotus pentuna on hoidettu asiallisesti. Toisaalta jos sisätiloihin on jyrsijöillä pääsy, on varsin suuri todennäköisyys, että jyrsijää sisällä metsästävä kissa altistuu loistartunnalle. Myös raa’asta lihasta ja kalasta kissa voi saada tartunnan. Samoin jalkineiden ja muiden lemmikkien mukana sisälle kulkeutuva maa-aines saattaa sisältää loiseläinten toukkia ja munia. Sisäkissalle madotus tulisi suorittaa ainakin kerran vuodessa ja aina ennen rokotuksia.

Ulkokissat madotetaan 4 – 6 kertaa vuodessa, eli noin 2 kuukauden välein. Jos perheessä on pieniä lapsia, suositellaan hieman normaalia tiheämpää madotusta, vaikka kyseessä olisi sisäkissa. Kannattaa muistaa, että jos kyseessä on sisäkissa, joka ulkoilee säännöllisen epäsäännöllisesti kesäaikaan, muuttuu kissan madotustarve ja -tiheys. Mikäli haluat madottaa vain tartunnan saaneen kissan, voit toimittaa ulostenäytteen eläinlääkärillesi tutkittavaksi. Näytteen tutkimisen jälkeen saat tarkat ohjeet eläinlääkäriltäsi mahdollista madotusta varten.

 

Pasta, tabletti vaiko valeluliuos?

Apteekista ilman reseptiä saatavat sisäloislääkkeet ovat joko pastamaisia (tahna) tai tablettimaisia. Mikäli pastamaisen tai tabletin antaminen kissalle ei onnistu voit pyytää eläinlääkäriltäsi reseptin valeluliuosvalmisteelle, jonka annostelu tapahtuu kissan lapaluiden väliin iholle.
Apteekissa on myös saatavilla annosteluapuvälineitä tabletin antamiseen kissalle; makupala jonka sisään tabletti piilotetaan ja tablettiruisku, jonka avulla tabletti on helppo annostella suoraan nieluun.