Aikuinen suomalainen sairastaa vuosittain keskimäärin 1–5 ja lapsi 5–10 nuhakuumetta eli flunssaa. Sitä aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset.  Sen, onko jäätävä pois töistä tai koulusta taudin aikana, ratkaisee vain yleiskunto. Perussääntö on, että tartuttamisen välttämiseksi se ei ole tarpeellista, koska väestössä liikkuu koko ajan runsaasti nuhakuumeviruksia kantavia henkilöitä ja yksittäisen sairastuneen poistumien joukosta ei vaikuta merkittävästi muiden riskiin sairastua.

Oireet

Nuhakuume alkaa tyypillisesti kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä ja myöhemmin tulee nuha ja yskä. Aikuisilla on yleensä vain kuumeinen olo (”paikkoja särkee”) mutta lapsilla on usein korkeakin kuume (yli 38,5 astetta).

 

Itsehoito

Tavallisessa nuhakuumeessa antibiooteista ei ole lainkaan hyötyä. Nuhakuumeen hoitoon ei ole paranemista jouduttavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää lääkkein. Oloa voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä (esimerkiksi ibuprofeenilla) tai kuumetta alentavilla kipulääkkeillä (esimerkiksi parasetamolilla). Apteekista saat neuvoja siitä, mikä lääke parhaiten sopii juuri Sinulle flunssaisen olon helpottamiseen. Nenää avaavia suihkeita voi myös käyttää tilapäisesti, sillä ne saattavat helpottaa hengitystä.  Yskänlääkkeet voivat olla avuksi erityisesti, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista.

Äänen käheyden (kurkunpään tulehduksen) paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen. Höyryhengitys eli 40–44-asteisen höyryn toistuva ja lyhytaikainen hengittäminen saattaa lievittää nuhakuumeen oireita. Jos hoito tuntuu epämukavalta, sitä ei tule jatkaa. Kuumeisen pikkulapsen ja vanhan ihmisen riittävästä juomisesta on syytä huolehtia.
Ruumiillista ponnistelua tulee varoa, jotta vältettäisiin mahdollisten komplikaatioiden kehittyminen. Kevyt liikkeillä olo ja puuhailu ei ole haitaksi. Kuntoiluliikunta on turvallista aloittaa voimien rajoissa silloin kun yleisoireet (kuume ja yleiset säryt) ovat ohi. Tämä tarkoittaa yleensä 3 – 5 päivän taukoa.

 

Milloin hoitoon?

Flunssan takia on harvoin syytä mennä hoitoon.  Jos flunssan oirein alkaneeseen tautiin liittyy aikuisella korkea kuume ja voimakas uupumus tai jos hengittäminen on selvästi raskasta, kannattaa käydä lääkärissä. Samoin, jos tauti on jo ollut selvästi paranemassa ja oireet uusivat viikon parin kuluessa, on varmistettava, ettei kyseessä ole bakteerijälkitauti (esimerkiksi keuhkokuume tai bakteerin aiheuttama poskiontelotulehdus).
Tavallisen virusnuhakuumeen aiheuttama yskä kestää puolella siihen sairastuneista 2 viikkoa tai kauemmin. Antibiootit eivät auta pitempäänkään yskään. Jos yskä kestää yli 3 viikkoa häiritsevänä, on hyvä lähteä lääkäriin.

 

Flunssan ehkäisy

Nuhakuumetta voi ehkäistä pesemällä käsiä flunssa-aikana erityisesti kun on ollut kontaktissa ihmisiin. Nuhaisena kättelyä voi tilanteen mukaan välttää. C-vitamiinin nauttiminen ei estä nuhakuumeen puhkeamista. Se voi lyhentää taudin kestoa vähän (½-1 päivällä).

Lähde: Lääkärikirja Duodecim 2012