Flunssakauden jyllätessä kuumimmillaan on hyvä kerrata tavallisen flunssan ja voimakkaammin oireilevan influenssan eroja.

Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan akuuttia ylähengitystieoireyhtymää, jonka aiheuttavia viruksia tunnetaan jo pari sataa. Alkuoireina voi esiintyä nenän kirvelyä ja kurkkukipua, joita seuraa nuha ja yskä.

Flunssan hoito on ns. oireenmukaista hoitoa, jossa vallitsevia oireita voidaan lievittää lääkkeellisin ja lääkkeettömin keinoin. Lepo on hyväksi, mutta kevyestä liikkeellä olosta ei ole haittaa. Sinkkiasetaatin käyttö joko imeskelytabletteina tai nielusuihkeena flunssan oireiden alkaessa voi tutkimusten mukaan lyhentää flunssan kestoa ja lieventää oireilua (nuhaa, käheyttä, yskää). Kuumetta alentavilla kipulääkkeillä voidaan alentaa mahdollista kuumetta ja helpottaa oloa. Nenää avaavien suihkeiden käyttö auttaa tukkoisuuteen (yhtäjaksoinen käyttö enintään yksi viikko, lapsilla muutama päivä). Yskänlääkkeiden käyttöä flunssaan liittyvän yskän hoitoon ei nykyään suositella, sen sijaan mikä tahansa nielua ja kurkunpäätä kosteuttava valmiste voi vähentää yskänärsytystä. Myös hunaja saattaa helpottaa, otettuna puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa (noin kaksi teelusikallista). Alle yksivuotiaille lapsille hunajan antamista ei suositella.

Flunssavirukset tarttuvat tehokkaammin käsien kuin hengitysteiden välityksellä. Tartuttavin vaihe kestää oireiden alkamisesta pari-kolme päivää. Käsien pesemisellä voidaan vähentää flunssan tarttumisriskiä. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos flunssa pitkittyy, oireet hankaloituvat tai yskä kestää yli kuusi viikkoa.

Influenssan aiheuttajina ovat vuosittaisia epidemioita aiheuttavat influenssavirukset A ja B. Taudin huippu osuu yleensä tammi-helmikuulle. Maailman terveysjärjestö WHO valitsee vuosittain influenssarokotetta varten ne viruskannat, jotka todennäköisimmin aiheuttavat influenssaa. Rokote on Suomessa maksuton 65 vuotta täyttäneille, alle 7-vuotiaille lapsille, raskaana oleville, varusmiehille, terveydenhuollon henkilöstölle sekä sairauden tai hoidon takia riskiryhmiin kuuluville. Rokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta, sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöiltä.

Influenssa alkaa aikuisilla tyypillisesti äkillisesti ja rajusti. Korkea kuume, vilunväristykset, päänsärky, lihassärky, huonovointisuus ja kuiva yskä ovat tavallisia oireita. Lapsilla esiintyy yleensä myös nuhaa jo taudin alkuvaiheessa, lisäksi kuumekouristukset ovat mahdollisia.

Influenssan hoito on pääosin oireenmukaista (kuten flunssassa), mutta lääkärin määräämää viruslääkehoitoa käytetään mm. lapsipotilaille, raskaana oleville sekä muihin riskiryhmiin kuuluville. Lepo on suotavaa kuumeen ja lihassäryn ajan, ja kuntourheilua suositetaan vasta, kun tauti on hyvin paranemassa ja oireiden alusta on kulunut vähintään 7 päivää.

Influenssa tarttuu joko pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa tai kosketustartuntana esimerkiksi käsien välityksellä tai niistäessä. Tartunnan saanut voi levittää tautia eteenpäin jo päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on suurinta 1–4 ensimmäisen sairauspäivän ajan ja kestää viikon verran. Lapsilla tartuttavuus voi jatkua jopa kaksi viikkoa. Itämisaika on tavallisimmin 2-3 vuorokautta ja merkittävien oireiden kesto tavallisesti 3-8 vrk.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (https://thl.fi)
Duodecim (Terveysportti, lääkärin tietokannat)