Iho voi hyvin, kun sen suojakerros on kunnossa. Ihon pintaa suojaavat iholla normaalisti asustavat bakteerit, hapan pH kerros ja rasvakerros. Kun jonkin näistä tasapaino järkkyy, huomaamme sen kutinana, ihon kiristelynä, näppylöinä tai infektioina.  Toki koko elimistön hyvinvointi, elintavat ja sairaudet näkyvät ihon kunnossa. Tässä tekstissä keskitymme kuitenkin ihon pinnallisiin ominaisuuksiin ja miten niihin voi vaikuttaa.

Herkkä- ja allerginen iho

Suurin osa kosmetiikan aiheuttamista ihoreaktioista ovat ohimeneviä ärsytysreaktioita. Tavallisesti allergian kehittyminen vaatii useamman altistuskerran, jopa vuosien käytön. Kosketusallergia oireilee yleensä siinä kohdassa, johon tuotetta on laitettu. Omaa sietokykyä voi testata laittamalla pieni määrä tuotetta aamuin illoin noin viikon ajan samaan kohtaan esim. kyynärvarren iholle. Jos iho ei reagoi tuotteeseen, tuotetta pystyy luultavimmin käyttämään. Yleisimmät kosmetiikan allergian aiheuttajat ovat hajusteet, säilöntäaineet ja kestovärit. Jos tiedät, mille olet allerginen, kannattaa aina tutustua tuoteselosteen raaka-aineluetteloon. Helsingin Allergia- ja astmayhdistys ylläpitää kosmetiikan tuoterekisteriä ja tarjoaa sekä maksutonta että maksullista tietoa tietyille raaka-aineelle allergisille sopivista tuotteista. (www.kosmetiikka-allergia.fi, kosmetiikka@allergiahelsinki.fi)

Kaikki kutina- ja ärsytysoireet eivät johdu elimistön allergisoitumisesta, sillä herkkä iho reagoi esimerkiksi runsaaseen pesemiseen. Peseminen poistaa ihon normaalin suojakerroksen ja voi aiheuttaa kirvelyä, pistelyä, ihon punoitusta ja hilseilyä. Rikkonaiselle tai vaurioituneelle iholle ei ole suositeltavaa käyttää kosmetiikkaa. Herkälle ja allergiselle iholle kannattaa valita nimenomaan näille ihotyypeille suunnattuja tuotteita, jotka sisältävät mahdollisimman vähän ihoa ärsyttäviä ainesosia.

Couperosaiho ja ruusufinni

Couperosaiholla pintaverisuonet ovat laajentuneet ja ne näkyvät sinertävinä ja punertavina viiruina kasvojen iholla. Tyypilliset esiintymispaikat ovat poskipäissä, nenässä, otsassa ja leuassa. Couperosa kehittyy tyypillisesti ihoon, joka on kuiva, herkkä ja ohut. Ensimmäisiä oireita ovat punoitus ja kuumotus, yleensä poskilla. Vaihtelevat lämpötilat rasittavat couperosa-ihoa ja voivat pahentaa oireita.  Herkälle iholle tarkoitetut suojaavat ja kosteuttavat voiteet rauhoittavat ihoa. Couperosa on lähinnä kosmeettinen ongelma, mutta se voi kehittyä hoitamattomana hankalammaksi ruusufinniksi.

Ruusufinni alkaa tyypillisesti 30-50 vuoden iässä. Oireita ovat couperosaiho ja ihon herkkä punastumistaipumus sekä aknea muistuttavat näpyt. Se on krooninen ihosairaus, jonka oireita voidaan lievittää oikeilla kosmetiikkatuotteilla. Alttius ruusufinniin saattaa olla perinnöllistä. Ruusufinnin vaikeimmassa muodossa pääoireena on talirauhasen voimakas liikakasvu, useimmiten nenän alueella ja siihen voi liittyä poskien turvotusta. Jos oireet ovat hankalia, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin.

Pigmenttihäiriöt

Ihon pigmenttihäiriöhin luetaan pisamat, kesakot, maitokahviläiskät ja maksaläiskät. Ne ovat ruskeita tai tummia eri kokoisia hyvälaatuisia läikkiä iholla. Pisamat eli teerenpilkut ovat pieniä vaaleanruskeita läikkiä, joita esiintyy tavallisimmin punatukkaisilla. Tyypillisesti pisamat tummuvat auringossa ja haalistuvat tai häviävät talvella, lapsilta ne saattavat hävitä iän myötä kokonaan. Kesakot ovat pisamia tummempia ja niiden väri pysyy tasaisena ympäri vuoden. Auringonvalo ja solarium lisäävät niiden esiintymistä, erityisesti jos iholla on valolle herkistäviä yhdisteitä (psoraleeneja). Maitokahviläiskä on soikea, jopa usean senttimetrin läpimittainen maitokahvin värinen pigmenttiläiskä vartalolla.  Maksaläiskät ovat tummia, suurehkoja läiskiä, jotka esiintyvät tavallisesti naisilla poskessa tai otsassa, usein melko symmetrisenä molemmin puolin. Ne syntyvät usein raskauden aikana tai ehkäisytablettien tai muun hormonihoidon seurauksena. Aurinko tummentaa maksaläiskiä. Tummumista voi estää käyttämällä UV-A –suojan sisältävää aurinkovoidetta. Vastatulleita ja laajentuvia mustia läiskiä kannattaa varmuuden vuoksi näyttää lääkärille.

Akneiho

Akne on tavallinen vaiva murrosiän loppupuolella ja joillakin se jatkuu vielä 40-vuotiaana. Aknessa talirauhasen tiehyet tukkeutuvat, talirauhanen turpoaa ja tulehtuu. Elimistön androgeeninen toiminta lisää talin määrää ja samalla edesauttaa talirauhasten tukkeutumista. Tämän vuoksi esimerkiksi naisilla on usein enemmän oireita ennen kuukautisia ja hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat pahentaa aknea. Aknenäppylän tulehtumisen aiheuttaa ihon normaalikasvustoon kuuluva bakteeri nimeltään propionibacterium acnes.

Tavallisimmin aknea esiintyy poskilla, otsalla ja hartioissa, joskus myös rinnassa ja alempana selässä. Lievimmässä aknemuodossa tukkeutuneet ihohuokoset eivät vielä tulehdu ja puhutaan komedoaknesta. Hankalimmassa aknemuodossa ihoon muodostuu kivuliaita onteloita. Aknen hoito valitaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Arpien muodostuminen on yksilöllistä eikä aina riipu aknen vaikeusasteesta.

Akneihon hoito on pitkäjänteistä, sillä tulokset näkyvät hitaasti. Ennalta ehkäisevä hoito vähentää ihotukosten syntymistä. Aknen perushoitona on ihon ylimääräisen rasvaisuuden päivittäinen puhdistus vedellä ja ihotyypin mukaisella pesuaineella. Aknen synnyllä ei ole tekemistä ihon likaisuuden kanssa, joten liian rajuja pesuaineita ja hoitovoiteita kannattaa välttää.  Ihon kosteustasapainosta huolehtiminen pitää ihon joustavana ja vähentää tukosten syntyä. Kosmetiikkatuotteiksi kannattaa valita kevyitä, kosteuttavia tuotteita öljyisten voiteiden sijaan. Kuorivia aineita käytetään vähentämään kuollutta ihosolukkoa ihon pinnalta, mutta niiden käytössä kannattaa pysyä kohtuudessa. Märkänäppyläisellä iholla mekaanista kuorintaa tulee välttää. Akneihon hoito kohdistetaan koko alueelle, missä aknea on esiintynyt. Lääkeaineista bentsoyyliperoksidi auttaa vähentämään tulehdusta, tosin sen käytössä on hyvä muistaa sen tekstiilejä valkaiseva ominaisuus sekä auringolta suojautuminen. Ruokavalion, vitamiinien tai hivenaineiden vaikutuksesta akneen ei ole selvää näyttöä. Tupakointi näyttää pahentavan tautia.

Lääkärin apuun on syytä turvautua, kun oireet itsehoidosta huolimatta ovat voimakkaat tai ne koetaan voimakkaasti sosiaalista elämää rajoittaviksi.  Omalääkäri voi määrätä reseptillä ihon sarveistumiseen vaikuttavia voiteita sekä ihon tulehdusta vähentäviä valmisteita tai antiandrogeenisia e-pillereitä. Nämä rauhoittavat aknea, mutta eivät poista sitä. Hankalat oireet kuuluvat ihotautilääkärin hoitoon.

Kuiva iho

Kuivaihoisuus tarkoittaa sitä, että ihosta haihtuu kostetutta ja ihon pintakerros kuivuu. Tämä johtaa tunteeseen, että iho kiristää, kutiaa ja hilseilee. Iho vaatii kosteutta pysyäkseen kunnossa. Rasvaaminen pesun jälkeen korvaa viallista suojakerrosta ihon pinnalla, jolloin kosteus pysyy ihossa.  Kylvyt ja uiminen kosteuttavat ihoa ja jos ihon muistaa voidella pian uimisen jälkeen, kosteus ei pääse haihtumaan ihosta. Kuivaihoisen on hyvä puhdistaa iho aamuin illoin ja valita kuivaihoiselle sopivia hoitotuotteita. Kuivaihoisella voi myös olla rasvaisia ihokohtia, tällöin puhutaan sekaihosta ja hoitotuotteet valintaan sen mukaisesti. Ihon tarpeet muuttuvat ilman kosteuden ja vuodenajan mukaan, joten voidetta hoitotuotteita voi ajoittain joutua vaihtamaan.

Lähteet:
Duodecim dlk00969 Tietoa potilaalle: Ruskea tai tumma läiskä iholla
Duodecim dlk00515 Tietoa potilaalle: Tavallinen akne
www.iholiitto.fi/@Bin/11861/aknenet.pdf