Inkontinenssilla tarkoitetaan tilannetta, jossa virtsaa karkaa tahattomasti. Vaiva on usein kiusallinen ja saattaa aiheuttaa noloja sosiaalisia tilanteita sekä hygieenistä haittaa. Virtsankarkailusta kärsii satunnaisesti jopa puolet kaikenikäisistä naisista, mutta vaivan säännöllinen esiintyminen lisääntyy iän myötä sekä naisilla että miehillä. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä vaiva on harvinainen, ja liittyykin usein rakenteelliseen tai hermotukselliseen häiriöön. Karkailun syitä on useita elämäntilanteesta ja iästä riippuen. Myös tietyt lääkkeet saattavat lisätä virtsankarkailua, mikä tulisi ottaa huomioon etenkin iäkkäillä, mikäli virtsankarkailua esiintyy.

Ponnistusinkontinenssissa virtsaa karkaa äkillisesti juuri ponnistustilanteissa ilman tunnetta virtsaamisen tarpeesta. Yskäisy, nauru ja hyppääminen ovat tyypillisiä esimerkkejä tällaisista tilanteista, joissa lantionpohjan lihakset ja tukikudokset antavat sen verran periksi, että virtsaa pääsee karkaamaan. Altistavia tekijöitä ovat mm. naissukupuoli, ikä, raskaus, synnytykset, ylipaino, runsas tupakointi ja ummetus. Myös lantionpohjan lihasten huono kunto nostaa ponnistusinkontinenssin riskiä.

Pakkoinkontinenssissa virtsaa karkaa äkillisen kovan hädäntunteen yhteydessä ilman ponnistustilannetta. Rakon seinämälihaksen supistelu aiheuttaa tämän yllättävän tarpeen tyhjentää rakko ilman varsinaista rakon täyttymistä. Yliaktiivisen rakon oireyhtymästä puhutaan, kun pakkoinkontinenssin yhteydessä esiintyy tiheävirtsaisuutta sekä virtsapakkoa. Vaivan vaikeusaste voi vaihdella pienestä karkailusta rakon täydelliseen tyhjenemiseen. Altistavia tekijöitä ovat mm. liiallinen tai liian vähäinen juominen, ummetus sekä erilaiset sairaudet tai vammat. Elintavoista erityisesti tupakointi on pakkoinkontinenssin riskiä lisäävä tekijä.

Nämä kaksi inkontinenssi tyyppiä voivat esiintyä myös yhtä aikaa, jolloin puhutaan sekamuotoisesta karkailusta. Oireita esiintyy siis molemmista muodoista yhtä aikaa. Tällöin hoito valitaan sen mukaan, kumpi muoto on vallitseva, tai mistä saa apua eniten. Jos taas puolestaan rakon tyhjeneminen on häiriintynyt, kyse on silloin ylivuotoinkontinenssista.

Miehillä virtsankarkailu liittyy usein ikääntymiseen ja vanhenemisen aiheuttamiin muutoksiin samoin kuin naisillakin. Yleisimmin virtsankarkailun taustalla on eturauhasen liikakasvu, mikä heikentää virtsasuihkua ja rakon tyhjenemistä. Tästä seurauksena rakon täytyttyä virtsa karkaa äkillisesti kovan pakon saattelemana, kun virtsaa ei enää pysty pidättelemään.

Inkontinenssin hoitona ja ehkäisynä kohtalainen kuntoliikunta on tehokasta useissa tapauksissa. Etenkin lievässä ponnistusinkontinenssissa lantionpohjalihasten kuntoa voidaan parantaa omatoimisella harjoittelulla tai fysioterapialla, mikä saattaa parantaa vaivan jopa kokonaan. Muutokset elintavoissa, kuten laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen ja ummetuksen hoitaminen parantavat usein rakon toimintakykyä. Jos liikunnasta ei saa riittävää apua, voi vaikeissa tapauksissa tulla kyseeseen myös lantiopohjalihasten toimintaa tukeva leikkaushoito.

Pakkoinkontinenssin hoidossa ja ehkäisyssä auttaa hyvin pitkälti samat keinot kuin ponnistusinkontinenssissa. Yliaktiiviseen rakon hoitoon saa usein apua omatoimisesta rakon kouluttamisesta, mikä hillitsee rakon yliaktiivisuutta. Rakon koulutukseen löytyy ohje Käypä hoito -sivustolta: Virtsarakon kouluttaminen. Tähän karkailuun muotoon on olemassa myös lääkehoito, jolla hillitään rakkolihasten tahattomia supistuksia. Kaikille lääkitys ei kuitenkaan sovi haittavaikutusten ja yhteisvaikutuksen vuoksi. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat ummetus, suun ja silmien kuivuminen, näköhäiriöt, huimaus, tykyttely ja ikääntyneillä muistitoimintojen heikkeneminen. Etenkin iäkkäillä ja monisairailla saattaa esiintyä lääkityksen aiheuttamia ongelmia, joten lääkehoidon teho tulisi arvioida säännöllisesti. Edellä mainitusta lääkehoidosta on harvoin apua ponnistusinkontinenssissa, mutta naisilla paikallisesta estrogeenihoidosta voi olla hyötyä karkailun syystä riippumatta.

Lihaskunnon ylläpitäminen ja fyysisen aktiivisuuden positiivinen vaikutus virtsankarkailuun näkyy hyvinä tuloksina etenkin iän karttuessa. Naisilla erityisesti raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen lantionpohjan lihasharjoittelu ehkäisee merkittävästi virtsankarkailua. Säännöllisellä, 2-3 kertaa viikossa tapahtuvassa lihasharjoittelulla voidaan ylläpitää lantionpohjalihasten kuntoa. Mikäli lihasvoimaa on tarve lisätä, tulee harjoittelun tapahtua useammin eli vähintään 5 kertaa viikossa. Lantiopohjalihasten harjoitteluohjeen löytää esimerkiksi Käypä hoito- sivustolta: Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje

Joskus virtsankarkailua aiheuttavat tai lisäävät liikkumis- ja toimintavaikeudet. Esteiden ja kynnysten poistaminen käymälämatkalta, riittävä valaistus yölliselle asioinnille, kiinteät tukilaitteet ja helposti riisuttava vaatetus auttavat kuivana pysymiseen, kun pidätyskyky on heikentynyt. Aina virtsankarkailua ei saada loppumaan tukikeinoista huolimatta. Tällöin vaipoilla voidaan pitää yllä toimintakykyä ja vähentää karkailun aiheuttamia ongelmia.

Sopivia tuotteita naisille ja miehille löytyy esimerkiksi Tenalta:

TENA Naiset

TENA Miehet