Kansansairaudet- Diabetes

Tämän kuukauden teematekstissä käsitellään suomalaisiin kansansairauksiin lukeutuvaa diabetesta.

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri, joka johtuu joko insuliinihormonin puutteesta, sen heikentyneestä vaikutuksesta elimistössä (insuliiniresistenssi) tai näistä molemmista. Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä. Päätyypit ovat tyypin 1 diabetestyypin 2 diabetes ja raskausdiabetes.

  • tyypin 1 diabetes: syynä haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen eli autoimmuunitulehduksen seurauksena
  • tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat
  • raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve

Tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen rajat eivät aikuisella aina ole selkeät ja joillakin henkilöillä voidaan todeta molempien tyyppien piirteitä. Diabetes voi puhjeta myös haimasairauden seurauksena.

Yleisyys

  • Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Sairastuneet ovat yleensä alle 40 vuotiaita. Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempi kuin missään muussa maassa, ilmeisesti suomalaisesta geeniperimästä johtuen. 
  • Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 400 000. Lisäksi arvellaan, että noin 50 000 – 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Sairastutaan yleensä yli 40 vuotiaana. Tosin tyypin 2 diabetesta on nykyisin todettu myös lapsilla ja nuorilla. Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä tuleekin kasvamaan edelleen. Tärkeä syy tähän on väestön lihominen. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on myös kasvanut jos suvussa on diabetesta.
  • Noin 10 000 odottavaa äitiä sairastuu vuosittain raskausdiabetekseen. Verensokeri yleensä normaalistuu synnytyksen jälkeen, mutta äidillä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.

Oireet

Korkean verensokerin yleisin oire on väsymys ja laihtuminen. Muita oireita ovat suuret virtsamäärät, elimistön kuivuminen ja lisääntynyt jano.

Tyypin 1 diabeteksessa oireet voivat ilmaantua jopa muutaman päivän tai viikon aikana. Tällöin oireet voivat olla hyvinkin rajuja (oksentelu, pahoinvointi). Jos diagnoosi viivästyy voi seurauksena olla jopa hengenvaarallinen happomyrkytys eli ketoasidoosi.

Tyypin 2 diabetes alkaa pikkuhiljaa. Sairaus kehittyy asteittain useiden vuosien kuluessa eikä aiheuta voimakkaita oireita. Tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen elintavat vaikuttavat merkittävästi. Liikapaino, etenkin vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, väärät ruokatottumukset ja tupakointi lisäävät sairastumisriskiä. Diabetes todetaankin usein sattumalta, kun tehdään verikokeita muista syistä. Tyypin 2 diabeteksen oireina voi olla väsymystä varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyyttä tai alakuloa, jalkojen särkyjä tai tuntomuutoksia, näön heikentymistä sekä herkkyys erilaisille tulehduksille. Kun verensokeri suurenee enemmän, seurauksena ovat alussa mainitut korkean verensokerin oireet.

Ehkäisy ja hoito

Diabeteksen hoidon tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman normaalilla tasolla, jotta voidaan ehkäistä lisäsairauksien kehittyminen. Verensokerin tulisi olla  

  • ennen syömistä välillä 4–7 mmol/l
    • syömisen jälkeen alle 8–10 mmol/l. 

Tyypin 1 diabetekseen ei toistaiseksi ole olemassa ehkäisevää hoitoa, mutta asiaa tutkitaan jatkuvasti. Varsinainen hoito on aina insuliinihoito, joka voidaan toteuttaa monipistoshoitona tai pumppuhoitona.

Tyypin 2 diabetesta voidaan erittäin tehokkaasti ehkäistä painonhallinnalla, ruokavaliolla ja liikunnalla. Normaalipainon säilyttäminen voi siirtää diabeteksen puhkeamista useita kymmeniä vuosia. Ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun diabeteksen riski on tavallista suurempi. Tällaisessa vaarassa ovat henkilöt, joiden isällä tai äidillä on tyypin 2 diabetes sekä naiset, joilla on ollut raskausdiabetes.

Edellä mainitut elintapahoidot ovat myös tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Jos näillä toimilla ei verensokeria saada hallintaan aloitetaan yksilöllisesti suunniteltu lääkehoito, joka voidaan toteuttaa tablettihoitona, pistettävillä lääkkeillä, insuliinilla tai yhdistelemällä edellä mainittuja.

Diabetekseen voi liittyä lisäsairauksia, jotka kehittyvät hiljalleen vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Useimmat niistä johtuvat pitkäaikaisesti suurentuneesta verensokerista. Mitä suurempi verensokeri on keskimäärin, sitä suurempi on lisäsairauksien riski. Myös kohonnut verenpaine, kolesteroli ja tupakointi lisäävät lisäsairauksien riskiä.

Lisäsairauksia ovat mm silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia, munuaissairaus eli nefropatia, ääreishermoston häiriö eli neuropatia, hampaiden kiinnityskudoksen sairaus eli parodontiitti, sydänveritulppa sekä aivoverenkierron häiriöt.

Kooste lyhyesti

  • Diabetes on monimuotoinen ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman toiminnassa ja kohonnut verensokeri.
  • Hoidon perusta kaikissa diabetestyypeissä on painon ja verensokerin hallintaa sekä sydän- ja verisuoniterveyttä edistävä elintapahoito.
  • Tyypin 1 diabeteksessa insuliinipuutos korvataan monipistos- tai pumppuhoidolla ja insuliiniannoksia muokataan vaihtelevan insuliinitarpeen mukaan itse.
  • Tyypin 2 diabeteksessa korostuu ylipainon laihduttaminen, ruokavaliohoito ja liikunta. Jos verensokeri ei normaalistu elintapahoidolla aloitetaan yksilöllisesti sopivin lääkehoito.
  • Verensokerin lisäksi verenpaine ja veren rasva-arvot pitäisi olla mahdollisimman normaaleja.
  • Riittämättömästi hoidettu diabetes aiheuttaa vuosien kuluessa erilaisia lisäsairauksia.

Tee tyypin 2 diabeteksen riskitesti: www.diabetes.fi/riskitesti

Lähteet:

diabetesliitto.fi

Duodecim terveyskirjasto, Diabetes

thl.fi