Arvion mukaan noin 200 000 ihmistä Suomessa kärsii jonkinasteisesta muistisairaudesta, ja heistä yli puolet on yli 80-vuotiaita: väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä tulee siis lisääntymään. Dementiaa aiheuttavia sairauksia ovat mm. aivoverenkierron sairaudet, Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti, mutta selvästi yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti.

Työmuistin eli lyhytkestoisen muistin lievä hidastuminen ja hitaampi uusien asioiden oppiminen ikävuosien kertyessä on tavallista, eikä se terveellä ihmisellä vaikeuta arjessa selviämistä. Sen sijaan huomattavat muistioireet etenkin vanhuusiässä voivat viitata muistisairauteen, ja ne tulisi aina ottaa vakavasti. Työmuistin huomattava heikkeneminen, arkiaskareiden hankaloituminen, ajan ja paikan tajun heikkeneminen sekä persoonallisuuden ja mielialan muutokset ovat oireita, joiden vuoksi tulisi hakeutua lääkäriin. Arjessa nämä oireet ilmenevät esimerkiksi siten, että sovitut tapaamiset unohtuvat yhtenään, laskujen maksaminen ei enää meinaa onnistua tai tavarat ovat jatkuvasti hukassa.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti aiheuttaa yllä mainittuja oireita. Alkuvaiheen Alzheimerin tautiin voi liittyä oireiden peittelyä, jonka vuoksi diagnoosi voi myöhästyä. Varhainen diagnoosi helpottaisi kuitenkin asioiden selvittelyä (esimerkiksi edunvalvojan hankkiminen tai omaishoitoon liittyvien asioiden sopiminen). Lisäksi lääkehoito olisi hyvä aloittaa ajoissa, sillä varhain aloitetun lääkityksen avulla toimintakykyä voidaan ylläpitää pidempään ennen kuin pitkäaikaishoidon tarve tulee ajankohtaiseksi.

Alzheimerin taudin hoitoon käytössä on neljää eri lääkettä: rivastigmiini, donepetsiili ja galantamiini, jotka ovat AKE- eli asetyylikoliiniesteraasientsyymin estäjiä, sekä memantiini, jota käytetään lähinnä keskivaikean ja vaikean Alzheimerin taudin hoidossa.  Lääkkeet vaikuttavat muistia tukevien välittäjäaineiden toimintaan. Erityisen tärkeitä ovat myös lääkkeettömät tukitoimet kuten aktiivisen ja sosiaalisen arjen ylläpito sekä kotona asumisen mahdollistaminen: tutussa ympäristössä ja rutiinissa pysyminen tukee hyvinvointia pitkään sairauden edetessä.

Itse taudin etenemistä ei näillä lääkkeillä tai hoidoilla voida estää. Lääkitys lopetetaan, kun siitä ei ole enää hyötyä, sillä jossain vaiheessa lääkkeiden teho oireiden lievittämisessä lakkaa. Alzheimerin tautiin liittyy myös mieliala- ja käytösoireita, joita voidaan lievittää tarvittaessa muilla lääkkeillä.

Muut muistisairaudet

Dementiaa aiheuttavat aivoverenkiertoon liittyvät sairaudet, sekä kriittisillä aivoalueilla tapahtuneet infarktit eli verisuonitukokset ja niistä seuraava aivokudoksen hapenpuute ovat taustalla jopa 20 % muistisairauksista, ja yleisin niistä on aivojen pienten suonten tauti.

Aivojen verisuonitaudeista pienten suonten tauti etenee usein vähitellen, ja persoonallisuudenmuutokset, kömpelyys, kävelyvaikeudet ja tunneherkkyys ovat tyypillisimpiä oireita. Suurten suonten taudissa alkuoireita ovat usein näkökentän muutokset, toiminnanohjauksen ja muistin heikkeneminen tai toispuoleiset halvausoireet. Tauti alkaa nopeasti, edeten sen jälkeen portaittain: pahenemisvaiheiden välillä on tasaisempia vaiheita, jolloin oireiden eteneminen hidastuu tai jopa lakkaa. Aivoverenkierron sairauden ohessa henkilö voi sairastaa myös Alzheimerin tautia.

Otsa-ohimolohkorappeumissa aivokudoksen tuhoutuminen painottuu otsa- sekä ohimolohkoihin. Oireet, kuten persoonallisuuden muutos, toiminnanohjauksen vaikeutuminen, toistuvat käytösmallit, puheen tuoton heikkeneminen ja sairaudentunnon puutos etenevät hitaasti.

Harvinaisempia muistisairauden syitä ovat Lewyn kappaleisiin liittyvät taudit. Lewyn kappale -taudissa aivokudoksessa havaitaan Lewyn kappaleita. Sairaus etenee hitaasti, ja muistioireiden lisäksi tauti aiheuttaa näköharhoja ja REM-unen aikaisia käytösoireita sekä Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita, kuten kävelyvaikeuksia, jähmeyttä ja vapinaa.  Lewyn kappaleet ovat usein taustalla myös Parkinsonin taudin muistisairaudessa. Parkinsonin taudin muistioireita ovat muisti- sekä toiminnanohjauksen heikentyminen, näköharhat, päiväväsymys ja harhaluuloisuus.

Alzheimerin taudin hoidossa käytettäviä lääkkeitä käytetään myös joidenkin muiden muistisairauksien hoidossa. Esimerkiksi Lewyn kappale -taudissa ja Parkinsonin taudin muistisairaudessa ensisijaisena lääkkeenä käytetään AKE-estäjiä.

Kuinka ehkäistä Alzheimerin tautia ja muita muistisairauksia?

Tutkimuksissa on havaittu, että tietyt tekijät lisäävät muistisairauksien riskiä. Korkean iän ja perinnöllisten tekijöiden lisäksi riskiä lisäävät haitalliset elintavat ja niiden aiheuttamat sairaudet, kuten tupakointi, vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö, ylipaino, insuliiniresistenssi tai diabetes, korkea kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Myös aikaisemmat aivovammat sekä aivoverenkiertosairaudet, matala koulutustaso, yksinäisyys ja masentuneisuus lisäävät muistisairauksien riskiä.

Toisin sanoen, terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ruokavalio, fyysinen ja henkinen aktiivisuus sekä sosiaalinen verkostoituminen ovat erinomainen tapa ehkäistä muistisairauksia. Hoitamaton korkea verenpaine lisää muistisairauksien riskiä huomattavasti, joten sen hoito elintavoin ja tarvittaessa lääkkein on erityisen tärkeää. Muista myös käyttää kypärää! Päähän kohdistuvat iskut voivat aiheuttaa aivovammoja, ja lievätkin aivovammat lisäävät sairastumisalttiutta.

Jos oma tai läheisen muisti huolettaa, tulisi asia ottaa puheeksi. Tämä vaatii läheisiltä hienotunteisuutta, sillä sairauden epäily voi tuntua ikävältä, jos muistioireinen ei itse koe voivansa huonosti. Muistitutkimuksiin hakeutuminen oman terveysaseman tai työterveyden kautta on ensiaskel, kun lähdetään selvittämään syytä muistioireille.

Lisätietoa ja tukea sairastuneille sekä omaisille löytyy Muistiliiton sivuilta: https://www.muistiliitto.fi/fi/etusivu

Lähteet:

Lääkärin tietokannat (Duodecim): Muistioireet, lievä tiedonkäsittelyn heikentymä ja dementia. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt00879 (käyty 15.12.2021)

Käypä hoito: muistisairaudet. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt00883 (käyty 15.12.2021)

Lääkärin tietokannat (Duodecim): Alzheimerin tauti. https://www.kaypahoito.fi/hoi50044#s16 (käyty 15.12.2021)

Aikakausikirja Duodecim: Alzheimer-lääkkeiden vaikutusmekanismit. https://www.duodecimlehti.fi/duo93846  (käyty 15.12.2021)