Joko verenpaineen ja kolesterolin hoito kiinnostaa?

Kansansairaudet ovat väestössä hyvin yleisiä sairauksia, jotka heikentävät sekä elämänlaatua että työkykyä. Ne ovat merkittäviä terveydenhuollon kustannusten aiheuttajia sekä yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Tulevissa kuudessa teematekstissä käydään lyhyesti läpi suomalaiset kansansairaudet ja mitä niistä olisi hyvä tietää.

Suomalaisten kyseenalainen kunnia olla 1960-luvulla maailman kärkisijalla työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuudessa on onneksi tänä päivänä historiaa, mutta tautitaakka on edelleen olemassa. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yleisin yksittäinen kuolinsyy Suomessa. Onneksi sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamiseen voi itse vaikuttaa elintapavalinnoilla ja parantunut sairaudenhoito tuo lisää aktiivisia elinvuosia.

Kun sydän sairastuu sepelvaltimotautiin, sydänlihakselle happea tuovien sepelvaltimoseinät ovat ahtautuneet niihin kertyneestä kolesterolista ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. Akuuteimmillaan tauti oireilee rasitusrintakipuna tai äkillisenä infarktina – sydänlihaskuoliona. Oireilu voi olla kipua, puristuksen tai painon tunnetta rintakehällä, hengenahdistusta ja kylmänhikisyyttä tai vain epämääräinen, pakahduttava huonovointisuuden tunne. Jos oire ei poistu muutamassa minuutissa, on kiire soittaa 112.

Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppauskyky on heikentynyt, joten elimistöllä on vaikeuksia saada riittävästi hapekasta verta. Jalat turpoavat, henkeä ahdistaa, olo on uupunut. Tavallisimmin sydämen vajaatoiminta on seurausta sydänlihaksen vaurioitumisesta verenpainetaudin tai sepelvaltimotaudin seurauksena, varsinaiset sydänviat ja -sairaudet vajaatoiminnan aiheuttajina ovat harvinaisempia.

Aivoverenkierron häiriöt voivat aiheuttaa tilapäisiä tai pysyviä vaurioita kaikkiin tiedollisiin toimintoihin ja liikkumiskykyyn. Äkillisesti alkavat toispuoleiset halvausoireet, raajaheikkoudet, suupielenroikkumiset, näköhäiriöt tai puhevaikeudet tulee tarkistuttaa päivystyksessä, vaikka oireet menisivätkin ohi. Aivohalvauksen taustatekijöinä vaikuttavat jälleen korkea verenpaine ja kolesteroli.

Liian korkea verenpaine siis rasittaa verisuonistoa lisäten verenvuotoriskiä pienissä aivoverisuonissa ja pakottaen sydänlihaksen työskentelemään korkeampaa vastusta vastaan. Korkea verenpaine on aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan lisäksi merkittävä muistisairauksien riskitekijä.

Huonon kolesterolin (LDL) kertyminen verisuonien seinämiin ahtauttaa verisuonia ja vaurioittaa verisuonen seinämää mahdollistaen sen repeämisen ja verihyytymän muodostumisen. Seurauksena suoni voi tukkeutua tapahtumapaikalta tai liikkeelle lähtenyt hyytymä aiheuttaa tukoksen jossain muussa pienessä suonessa. Tukoksen aiheuttaman hapenpuutteen seurauksena aiheutuvan kudostuhon seuraukset riippuvat alueesta, johon tukos muodostuu – sekä hoitotoimenpiteiden nopeudesta.

Korkean verenpaineen tai korkean kolesterolin aiheuttamat muutokset eivät tapahdu hetkessä. Omista verenpaine- ja kolesteroliarvoista olisikin hyvä olla tietoinen, sillä huolehtimalla omista elämäntavoistaan pystyy vaikuttamaan sairastumisriskiinsä sekä ehkäisemään vakavaa sairastumista. Kaikkien sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn – kun myös monen muun sairauden ennaltaehkäisyyn – toimivat samat asiat: tupakoimattomuus, riittävä liikunta, verenpaineen kurissa pitäminen sekä ravinnon laadun, erityisesti rasvan laadun, huomioiminen ja alkoholin välttäminen.

Lyhyesti:

  • Liiku säännöllisesti useita kertoja viikossa, hyödynnä arkiliikuntamahdollisuudet. Lyhyetkin liikuntajaksot vaikuttavat, kun niitä on toistuvasti. Näet vaikutuksen verenpaineeseen jo parissa viikossa, kolesteroliarvoissa hieman hitaammin. Mielialakin kohoaa.
  • Jos tupakoit, lopeta. Tupakointi heikentää verenkiertoa, lisää huonon kolesterolin kertymistä verisuoniin ja nostaa elimistön matala-asteista tulehdusta.
  • Muistatko lautasmallin ja säännöllisen syömisen? Joka ruualle jotain kasvista/vihannesta/hedelmää tai marjaa? Näillä säännöllä pääsee pitkälle.
  • Kolesterolin kannalta on tärkeä valita pääsääntöisesti liha- ja maitotaloustuotteet vähärasvaisina ja käyttää näkyvänä rasvana kasvisperäisiä rasvoja ja öljyjä. Tyypillisiä kovan rasvan lähteitä ovat valmiit leivonnaiset ja rasvaiset juustot, nämä sopivat lähinnä herkutteluun.
  • Suomalaiset saavat verenpainetta nostavaa suolaa yleensä ottaen liikaa, joten ruokaa kannattaa opetella maustamaan suolan sijaan yrteillä, pippureilla ja hapokkailla aineilla kuten sitruuna.

Kaipaatko lisää luettavaa aiheesta?

Lisää liikkumisen eduista: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/

Tietoa tupakoinnin lopettamisesta: https://stumppi.fi

Vinkkejä suolansaannin vähentämiseen: https://sydan.fi/fakta/vinkkeja-suolan-vahentamiseen/

Vaikuta itse kolesteroliin: https://sydan.fi/fakta/kolesteroli-kohdalleen-ruokavalinnoilla/

Vaikuta itse verenpaineeseen: https://sydan.fi/fakta/verenpaineen-hoito-elintavoilla/

Lautasmalli: https://www.martat.fi/marttakoulu/ravitsemus/ravitsemuksen-abc/lautasmalli/

Lähteet:

THL.fi

sydan.fi

sydanliitto.fi

terveyskyla.fi/sydansairaudet

ukkinstituutti.fi

09/2021