Kevät on jo pitkällä ja varmasti moni meistä haaveilee tulevasta lomasta. Vaikka lomailisitkin vain kotimaassa, kannattaa matkalle silti pakata mukaan lääkelaukku. Hyvin pakatusta lääkelaukusta löytyvät lääkkeet yleisimpiin lomalaisten tarvitsemiin vaivoihin. Lääkelaukun sisältö kannattaa tarkistaa vuosittain. Vanhentuneet lääkkeet tuodaan apteekkiin hävitettäväksi. Lääkelaukkuun valitaan lääkkeet ym. valmisteet sen mukaisesti ketä matkalle on lähdössä. Huomiota kannattaa kiinnittää ikään, perussairauksiin ja matkustavan ryhmän kokoon. Lapsiperheellä on erilaiset tarpeet kuin yksin matkustavalla. Tässä vinkkejä siihen mitä lääkelaukkuun kannattaa pakata.

Flunssa voi yllättää kesälläkin. Pakkaa lääkelaukkuun kuumemittari. Särky- ja kuumelääkkeeksi valitaan kullekin käyttäjälle sopiva valmiste. Parasetamoli on kipu- ja särkylääke ja se alentaa myös kuumetta. Parasetamoli  sopii lapsille, raskaana oleville ja imettäville. Tulehduskipulääkkeitä ovat mm. ibuprofeeni- ja ketoprofeenivalmisteet. Tulehduskipulääkettä ja parasetamolia voi käyttää yhtä aikaa saman päivän aikana, jos kärsit esim. kovasta särystä tai sinulla on korkea kuume. Kurkkukipuun tuo helpotusta kurkkutabletit. Nenä tukkoisuutta voidaan vähentää nenäsuihkeilla. Ne soveltuvat lyhytaikaiseen käyttöön. Hunajan nauttiminen sekä höyryhengitys saavat limaa irtoamaan hengitysteistä. Flunssapotilaan on syytä levätä ja nauttia lämmintä juotavaa.

Auringon ultraviolettisäteily altistaa ihoa palamiselle. Iho kannattaa suojata aurinkosuojavoiteella ja vaatteilla. Puuvillaiset vaatteet antavat noin kuusinkertaisen suojan auringolta. Tummat, tiukkakuosiset  keinokuidut tarjoavat vielä suuremman suojan.  Nykyään on saatavilla myös uv-suojalla varustettuja vaatteita. Leveälierinen hattu suojaa kasvot, niskan ja korvanlehdet. Aurinkolasit antavat suojaa silmille. Aurinkosuojavoide valitaan oman ihotyypin mukaisesti.

Lievästi auringon polttamaa ihoa suihkutetaan viileällä vedellä noin 20 minuutin ajan.  Punoittavalle iholle voidaan laittaa hydrokortisonivoidetta 2 – 3 kertaa päivässä muutaman päivän ajan. Vaihtoehtoisesti ihoa voidaan rauhoittaa dekspantenolia  sisältävällä voiteella tai aloe vera -geelillä. Kipuun voi ottaa tulehduskipulääkettä. Ihon kesimiseen voidaan käyttää kevyitä, kostettavia perusvoiteita. Auringonvalo voi herkistää myös huuliherpekselle.

Kutiaviin hyönteisten pistoihin voi käyttää hydrokortisonivoidetta tai antihistamiinipuikkoa. Jos reagoit voimakkaasti hyönteisten pistoille, voit ottaa lisäksi antihistamiinitabletin. Hyönteiskarkoitteet tehoavat hyvin hyttysiin. Ampiaisen tai mehiläisen pisto aiheuttaa toisille yliherkkyysreaktion toisille taas allergisen, voimakkaamman reaktion. Allergisessa reaktiossa potilaalle annetaan antihistamiinia ja kortisonitabletteja. Pistokohta asetetaan lepoon, jotta myrkky ei leviäisi laajemmalle. Pistokohdan päälle laitetaan kylmä kääre. Ihoon jäänyt piikki poistetaan esim. terävällä esineellä pyyhkäisemällä, jotta myrkkypussin sisältö ei ehtisi siirtymään ihon sisälle. Hyttyskarkoitteet  eivät tehoa mehiläisiin tai ampiaisiin.  Vakavasti allergiselle henkilölle lääkäri määrää adrenaliinikynän ensiavuksi.

Punkkien poistamisessa apuna voi käyttää punkinpoistajaa. Kun puremakohta on puhdistettu, on ihoa syytä tarkkailla viikon ajan, mahdollisen kasvavan (yli 5 cm) punoitusrenkaan muodostumisen varalta. Mikäli rengas muodostuu, on lääkäriin otettava yhteyttä.

Kyy pakenee yleensä ihmistä, mutta uhattuna tai yllättävissä tilanteissa se voi purra. Purema-aluetta ei tule käsitellä eikä koskea millään tavoin. Uhria tulee rauhoittaa.  Jos purema on raajassa, raaja kannattaa lastoittaa, pitää kohoasennossa ja kantaa uhri pois puremapaikalta. Pureman uhri viedään aina lääkärin arvioitavaksi. Kyypakkauksen antamisesta ei ole osoitettu olevan hyötyä, tosin ei sen antamisesta ole haittaakaan. Tulehduskipulääkkeitä ei saa antaa.

Ruokailutottumukset saattavat muuttua kesällä. Tuoreet herneet, grillattu rasvainen makkara, alkoholipitoiset juomat ym. voivat aiheuttaa vatsaongelmia. Närästysoireisiin helpotusta tuovat närästyslääkkeet.  Maitohappobakteerit ylläpitävät vatsan hyvää bakteerikantaa, tehostavat vastustuskykyä ja tukevat suoliston toimintaa ruokavalion muuttuessa. Maitohappobakteereja voi käyttää ennalta ehkäisevästi tai silloin kun vatsa oireilee.  Ruuansulatusentsyymivalmisteita on myös hyvä olla mukana.  Aina ei voi tietää sisältääkö tarjottu ruoka laktoosia. Laktoosi-intoleranssista kärsivän kannattaa varata mukaan laktaasientsyymikapseleita.

Vatsan toiminnan normalisoitumiseen voidaan tarvita ummetus -tai ripulilääkkeitä.   Ripulin yhteydessä nestetasapainon korjaaminen on tärkeää erityisesti pienillä lapsilla, vanhuksilla sekä toipilailla. Nestetasapainon korjaamiseen voidaan käyttää ripulijuomavalmistetta. Hyvä ripulijuomavalmiste sisältää sokeria ja suoloja oikeassa suhteessa.  Kuumalla ilmalla on tärkeää muistaa nauttia riittävästi nesteitä kuivuuden ehkäisemiseksi.

Haavat puhdistetaan puhtaalla vedellä suihkuttelemalla. Haavanpuhdistusainetta voi käyttää tarvittaessa. Peruslaastareiden lisäksi mukaan kannattaa varata rakkolaastareita, rasvalappuja, sidetaitoksia, kiinnitysteippiä sekä sideharsoa. Pienten naarmujen päälle voi sipaista B-vitamiinivoidetta. Ärtyneisiin naarmuihin voi laittaa pihka- tai hunajapohjaista voidetta, tarvittaessa antibioottivoidetta. Nyrjähdysten varalle on hyvä ottaa mukaan kertakäyttöisiä kylmäpakkauksia sekä ideaalisiteitä.  Nyrjähdysten ensiapuhoitona voidaan käyttää kolmen koon ensiapua. Nyrjähdyksen tapahduttua purista kädelläsi kipukohtaa. Pidä raaja kohoasennossa ja laita kipukohdan päälle pyyhkeeseen kiedottu kylmäpakkaus noin 20 minuutin ajaksi.  Lopuksi laita ideaaliside nivelen tueksi.  Ensimmäisen vuorokauden ajan kylmähoitoa kannattaa toistaa 1-2 tunnin välein noin 20 minuuttia kerrallaan.

Mukaan pakataan säännöllisessä  käytössä olevat resepti – ja itsehoitolääkkeet. Mahdollisten myrkytystapausten varalle mukaan on syytä ottaa lääkehiiltä.  Yleiseen hygieeniaan käsidesiä, terveyssiteitä, tamponeja ja kondomeja.

Lähteet:

Apteekin itsehoidon käsikirjat 1 ja 2, PharmaPress Oy 2000

https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/nyrjahdykset

Hannuksela-Svahn A. Tietoa potilaalle: Lentävien hyönteisten pistot ja puremat, Duodecim 2014
Pajunen S, Ikäläinen M-L, Virolainen S, Heikkinen R: Iho ja aurinko, iholiitto ry 2014
Saarelma O: Tietoa potilaalle: Kyyn purema, lääkärilehti Duodecim 2014