Mitä kipu on?

Kipu on yleisin syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lähes kaikki ihmiset kokevat jossain elämänsä vaiheessa kipua. Kipu voi olla akuuttia tai kroonista. Kipu on kroonista kun se on kestänyt yli kolme kuukautta tai ylittänyt kudosvaurion normaalin paranemisajan. Se voi olla kudos- ja hermovauriosta johtuvaa kipua tai kipua, jossa  varsinaista vauriota ei voida osoittaa. Kipu on yhtä aikaa sekä tunne ja aistikokemus että fysiologinen ilmiö. Kivun kokemiseen liittyvät tunteet, ajatukset, fysiologiset muutokset sekä monet muut tekijät. Yksilön kyvyttömyys kommunikoida sanallisesti ei sulje pois sitä, etteikö hän voisi kokea kipua tai olla kivun lievityksen tarpeessa. Kivun hoitaminen ja tunnistaminen on haasteellista ja vaatii monenlaista ammattiosaamista.

Erilaiset kiputyypit

Kudosvauriokipu syntyy, kun kipuhermopäätteet reagoivat  voimakkaalle kudosvauriota aiheuttavalle ärsykkeelle (esimerkiksi sormien polttaminen kuumalla levyllä).  Kudosvauriosta johtuva kipu jaetaan somaattiseen ( luusto, lihas, iholla  havaittuun) kipuun ja viskeraaliseen eli sisäelimistä johtuvaan kipuun.

Sisäelinkipu syntyy sisäelimiä hermottavien hermosäikeiden aktivoitumisesta. Viskeraaliselle kivulle on tyypillistä, että se on vaikeasti paikannettavissa. Tämä johtuu siitä, että kipu tuntuu laajemmalla alueelle kuin se elin, josta kipu on lähtöisin. Esimerkkinä sydäninfarkti, missä kipu säteilee oikeaa käsivartta pitkin. Sisäelinkivun ilmenemiseen liittyy myös hikoilua, kalpeutta, pahoinvointia ja sydämen tykytystä.
Neuropaattisessa eli hermovauriokivussa vaurio on kipua välittävässä hermossa. Kipu voi olla sisäisen vamman aiheuttama esimerkiksi kasvain joka painaa hermoa tai kipu voi johtua ulkoisen tekijän aiheuttamasta  hermovauriosta, esimerkiksi hammashoidon komplikaatiosta.  Neuropaattiseen kipuun liittyy äkillisiä kipukohtauksia ja sitä kuvataan viiltävänä, polttavana ja pistelynä.
Idiopaattinen kipu tarkoittaa sellaista kipua, että potilaalla ei voida  todeta kipua selittävää kudos- tai hermovauriota.

Tilapäisen kivun lääkkeellinen itsehoito

Kipua, mikä on entuudestaan tuttu ja minkä oireet ovat lieviä (esimerkiksi kuukautiskivut, päänsärky), voi hoitaa itse reseptittä ostettavilla lääkevalmisteilla.  Kipulääkettä kannattaa käyttää silloin, kun se on tarpeen. Kipulääkkeen ansiosta oireet lievittyvät ja elämänlaatu paranee. Tehokkaalla kivunhoidolla vältetään kipujen kroonistuminen. Jos kipu on hyvin voimakasta, alkaa äkillisesti tai siihen liittyy muita oireita on syytä hakeutua lääkäriin. Samoin jos kipu on aivan uudenlainen ja voimakas, on syytä harkita lääkärin puoleen kääntymistä.

Tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, ketoprofeeni) lievittävät tehokkaasti tulehdusta ja kipua sekä alentavat kuumetta. Tulehdusreaktiota lievittävä vaikutus saadaan esille käytettäessä tulehduskipulääkettä kuurimaisesti. Tulehduskipulääkkeiden tavallisimmat haittavaikutukset kohdistuvat ruoansulatuskanavaan. Niitä ovat mm. ruoansulatuskanavan ärsytys, haavaumat ja verenvuodot. Erityisesti vanhukset ovat riskialttiita näille haittavaikutuksille.  Riskiä lisäävät yleissairaudet, aikaisempi maha- tai pohjukaissuolihaava, ja lääkkeiden yhteisvaikutukset (esimerkkinä tiettyjen masennuslääkkeiden ja tulehduskipulääkkeen yhteiskäyttö). Tulehduskipulääkkeiden munuaisille aiheuttamat haittavaikutukset ovat ohimeneviä ja harvinaisia terveillä ihmisillä. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa munuaisten toiminnan heikentymistä ja turvotuksia henkilöillä, joilla on munuaisten vajaatoimintaa tai munuaisten toimintaa heikentävä lääkitys. Esimerkiksi tulehduskipulääkettä käytettäessä verenpainelääkkeen teho voi heikentyä.

Parasetamolilla on kipua lievittävä ja kuumetta alentava vaikutus, mutta se ei vaikuta tulehdusreaktioon.  Parasetamoli ei aiheuta ruoansulatuskanavan ärsytystä.  Parasetamoli sopii kaiken ikäisille ja sitä voi käyttää myös raskauden ja imetyksen aikana. Parasetamoli sopii käytettäväksi pitkäaikaisen kivun hoidon peruslääkkeenä. Aikuisilla parasetamolin maksimi vuorokausiannos on kolme grammaa parasetamolia, jota ei tule ylittää, koska yliannoksena se voi aiheuttaa maksavaurion. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että parasetamolia sisältäviä lääkevalmisteita on olemassa useilla eri kauppanimillä. Kivun hoitoa voidaan tehostaa käyttämällä samanaikaisesti parasetamolia ja tulehduskipulääkettä.

Kipuvoiteita ja -geelejä käytetään paikallisesti. Ne  lievittävät  turvotusta, kipua ja tulehdusta akuuteissa tai pitkäaikaisissa nivelten, lihasten ja jänteiden kiputiloissa.

Tilapäisen kivun lääkkeetön itsehoito ja ennaltaehkäisy

Tilapäistä kipua voi hoitaa myös lääkkeettömin keinoin. Kylmä on tehokas ja turvallinen hoitomuoto. Paikallisesti käytettynä se rauhoittaa tulehdusta ja helpottaa kuumotusta ja kipua. Kipua lievittävä vaikutus syntyy alueen tuntohermojen puutumisesta ja verisuonten supistumisesta. Kylmähoidoissa käytetään kylmäpakkauksia, mitkä jäädytetään pakastimessa, kylmäsuihkeita, -voiteita tai -geeliä. Kylmäpakkaus kannattaa laittaa pyyhkeen sisälle ennen kuin sen asettaa hoidettavalle ihoalueelle paleltumavammojen ehkäisemiseksi. Kylmähoito sopii tulehtuneiden nivelten ja rasitusvammojen hoitoon. Jos pelkkä kylmähoito ei riitä, voi kivunlievitykseen ottaa lisäksi tulehduskipulääkettä.

Lämpö vähentää lihasjännitystä, parantaa verenkiertoa ja kudoksen aineenvaihduntaa sekä lievittää kipua. Lämpöhoitona voidaan käyttää lämpöpakkauksia.

Liikuntaa kannattaa harrastaa säännöllisesti. Liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä pääkipua, selkäkipuja sekä niska- ja hartiaseudun kipuja. Uinti, kävely ja sauvakävely ovat hyviä liikuntamuotoja alaselänsäryistä ja niska-hartiaseudun kivuista  kärsiville. Myös kuntosaliharjoittelu, jumpat, sekä venyttely ovat hyviä liikkuvuutta ja lihaskuntoa kehittäviä lajeja.

Lähteet: Kalso E, Haanpää M, Vainio A, kirjassa Kipu Duodecim Otavan kirjapaino Oy 2009
Paakkari P, Tietoa potilaalle: Kipulääkkeet-turvallinen käyttö, lääkärikirja Duodecim 2013
Sailo E, Vartti A-M, kirjassa Kivun hoito, Tammer-Paino Oy 2000
Salanterä S, Hagelberg N, Kauppila M, Närhi M, kirjassa Kivun hoitotyö WSOY 2006
www.orionkipu.fi
www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi, mitä kipu on?