Lähes kaikki ihmiset kärsivät kivusta jossain vaiheessa elämäänsä, ja se onkin yleisin lääkärissä käynnin syy. Ihmiset kokevat kipua kukin eri tavalla. Kivun tunteeseen vaikuttavat muun muassa henkilön kipuherkkyys, perimä ja esimerkiksi stressi, joka voi saada kivun tuntumaan pahemmalta yhtenä päivänä kuin toisena. Kipu on siis monimutkainen fysiologinen aistikokemuksen ja tunnetilojen yhdistelmä, ja siksi sen hoitaminen ja voimakkuuden arviointi on välillä haasteellista myös ammattilaisille.
Mikäli kivun aiheuttaja on tuttu ja oireet lieviä, voi kipua hoitaa apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla. Näitä voi kuitenkin käyttää vain tilapäisesti, enintään 1-2 viikon ajan. Mikäli kipu pitkittyy, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin on syytä hakeutua myös, jos kipu alkaa yllättäen erityisen voimakkaana, on uudenlainen tai siihen liittyy muita oireita.


Kipulääkkeen valinta
Tulehduskipulääkkeet, esimerkiksi ibuprofeeni tai ketoprofeeni lievittävät kipua ja kuumetta. Kuurimaisesti käytettyinä ne lievittävät myös tulehdusreaktiota. Tulehduskipulääkkeiden yleisimpinä haittavaikutuksia ovat ruuansulatuskanavan ärsytys, haavaumat tai verenvuodot. Erityisesti vanhukset ovat riskialttiita näille haittavaikutuksille. Riskiä lisäävät aikaisempi maha- tai pohjukkaissuolihaava, yleissairaudet ja lääkkeiden yhteisvaikutukset (esim. tiettyjen tulehduskipulääkkeiden ja masennuslääkkeiden yhteiskäyttö). Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa myös munuaisten toiminnan heikentymistä ja turvotuksia henkilöillä, joilla on munuaisten vajaatoimintaa tai munuaisten toimintaa heikentävä lääkitys.
Parasetamoli lievittää kipua sekä laskee kuumetta. Se ei ärsytä vatsaa kuten tulehduskipulääkkeet ja se soveltuu kaikenikäisille. Parasetamolin suurin vuorokausiannos aikuisilla on kolme grammaa, mitä ei tule ylittää, sillä riskinä on maksan vaurioituminen. On tärkeää muistaa, että parasetamolia sisältävät monet eri kauppanimillä myytävät valmisteet, joita ei yliannostusriskin vuoksi pidä käyttää samanaikaisesti. Tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia voidaan käyttää yhtä aikaa, jos ne eivät yksinään tehoa tarpeeksi hyvin. Pyydäthän rohkeasti apua, ammattitaitoinen henkilökuntamme auttaa Sinua kipulääkevalinnassa!

Päänsärky
Päänsärkyä aiheuttavat tavallisimmin joko lihas- tai jännitysperäiset syyt. Useimmat meistä ovat kokeneet joskus, miten elimistön henkinen tai fyysinen rasitustila tai unenpuute laukaisevat päänsäryn. Kyseessä on jännityspäänsärky, mikä onkin yleisin päänsäryn syy. Jännityspäänsärkyä kuvataan usein tasaisen pantamaiseksi ja iltaa kohti pahenevaksi säryksi, joka voi tuntua ohimolla, päälaella ja takaraivolla. Ensisijaisesti jännityspäänsärkyä voidaan yrittää estää tai helpottaa lääkkeettömillä keinoilla, esimerkiksi harrastamalla rauhallista liikuntaa vaikkapa ulkoilun muodossa tai rentoutumalla musiikkia kuunnellen. Myös säännöllisten elintapojen ylläpitäminen, kuten unirytmistä, liikunnasta ja ruokailusta huolehtiminen, vähentävät jännityspäänsärkyjä.
Jos kipu on voimakasta ja lamauttavaa, toispuoleista tai sykkivää, voi kyseessä olla migreeni. Migreeni esiintyy kohtauksittain ja joillakin potilailla on kipukohtausta edeltää ennakko-oireet, kuten näköhäiriöt tai raajojen puutuminen. Migreeniin liittyy usein myös pahoinvointia ja liikkuminen pahentaa kivun tunnetta. Joskus migreeniin liittyy myös valo-, tuoksu- tai ääniherkkyyttä. Migreenin iskiessä oloa voi helpottaa lepäämällä viileässä ja pimeässä ympäristössä. Helpotuksena lievään tai kohtalaiseen migreenikipuun voi ottaa parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä. Kipulääkettä tulisi ottaa riittävän suuri annos jo heti kohtauksen alkuoireisiin. Asiat, jotka pahentavat migreeniä tai laukaisevat migreenikohtauksen, olisi hyvä tunnistaa, jotta niitä voi mahdollisuuksien mukaan välttää. Migreenipotilaan kannattaa hakeutua lääkäriin, mikäli kohtaukset toistuvat useasti tai itsehoidossa käytetyt kipulääkkeet eivät tunnu tehoavan riittävästi.


Lihas- ja nivelkivut
Lihas- ja nivelperäistä kipua voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä monin lääkkeettömin keinoin. Kylmä on tehokas ja turvallinen hoitomuoto esimerkiksi tulehtuneiden nivelten, tapaturmien sekä rasitusvammojen hoitoon. Kylmä puuduttaa tuntohermoja ja supistaa verisuonia vähentäen kuumotusta ja kipua. Sillä on myös tulehdusta rauhoittava vaikutus. Kylmähoitoon on saatavilla kylmäpakkauksia, -suihkeita, -voiteita tai -geelejä. Kylmäpakkausta ei tule laittaa suoraan iholle, vaan se on hyvä kietoa ensin esimerkiksi pyyhkeen sisään, jotta vältetään paleltumavammat.
Lämpöhoitona voidaan käyttää lämpöpakkauksia. Lämpö lievittää kipua, parantaa kudoksen aineenvaihduntaa ja verenkiertoa sekä vähentää lihasjännitystä.
Apteekkien lääkevalikoimista löytyy myös paikallisesti käytettäviä lääkevoiteita- sekä geelejä. Ne lievittävät turvotusta, kipua ja tulehdusta akuuteissa ja pitkäaikaisissa nivelten, lihasten ja jänteiden kiputiloissa. Käytettäessä paikallisesti annosteltavia valmisteita, vältetään mahasuolikanavaan kohdistuvat haittavaikutukset.
Liikunta on oiva lääke moneen eri vaivaan, ja se soveltuu myös kivun ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi uinti, sauvakävely tai voimistelu ovat hyviä koko kroppaan vaikuttavia liikkumismuotoja. Näin keväällä auringon paistaessa onkin hyvä aika aloittaa uusi liikunta- tai ulkoiluharrastus.

Lähteet:
Tarnanen K ja Färkkilä M. Migreeni ei ole kaikilla samanlaista. Käyvän hoidon potilasversiot. Duodecim 15.01.20160
Migreeni. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015
Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015
Saarelma O. Päänsärky. Lääkärikirja Duodecim 2020
Paakkari P. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö. Lääkärikirja Duodecim 2017.
Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016