Yleensä allergisoituminen vaatii useamman, jopa vuosien altistumisen allergian aiheuttajalle. Kaikki kutina tai ärsytysoireet eivät johdu elimistön allergisoitumisesta, sillä esimerkiksi runsas peseminen poistaa normaalin ihon suojakerroksen ja aiheuttaa kirvelyä, pistelyä,  ihon punoitusta ja hilseilyä. Kosketusihottuma on tavallisesti ulkoisen, harvemmin sisäisen tekijän aiheuttama ihon tulehdus.

Kosketusihottuma voi olla nopea- tai hidas reaktio ärsykkeeseen. Hitaassa kosketusallergiassa oireet alkavat 1 – 7 päivän kuluttua allergiaa aiheuttavan aineen altistuksesta. Aiheuttajia on esim. nikkeli, hiusväriaine, liimat, märkä työ, vaippaihottuma, käsikosketusihottuma. Hitaassa kosketusallergiassa ensimmäisenä oireena on kutina, seuraavaksi punoitus, hilseily, halkeamat. Iho tulee allergiseksi aineelle ja siihen tulee tulehdus.  Oireet alkavat altistuskohdasta, mutta saattavat levitä laajallekin.

Nopea kosketusallergia näkyy jo 20 minuutin kuluttua altistuksesta. Oireena on nokkosihottuma ja aiheuttaja voi olla esimerkiksi ruoka-aine, luonnonkumi tai lääke. Nopea reaktio voi olla voimakaskin.  Nopeassa reaktiossa kosketuskohta alkaa kutista, punoittaa ja ihoon ilmestyy nokkosihottumaa.  Elimistön sisältä aiheutuneesta allergiassa ihottuma alkaa yleensä ohuilta ihoalueilta, kuten silmäluomilta tai kainaloista. Antihistamiinia voi käyttää ensiapuna nopeassa allergisessa ekseemassa eli ihottumassa.

Ilmateitse tapahtuva kosketusallergia on mahdollinen, sillä esimerkiksi mykerökukkaiset kasvit ja tekohartsi saattavat aiheuttaa oireita. Ilmateitse tuleva allergia tulee paljaille ihoalueille eli kasvoille tai kaulalle.

Allerginen kosketusallergia parantuu muutamassa viikossa, kun allergeeniä eli allergian aiheuttajaa vältetään. Allergian aiheuttajan välttäminen on siis tärkein hoito. Hydrokortisonivoitelu akuutissa vaiheessa saattaa nopeuttaa paranemista. Perusvoiteiden käyttö niin, että iho pysyy ehjänä ja hyväkuntoisena, on myös tärkeä hoitomuoto hitaassa allergisessa ekseemassa. Saippuan ja liiallisen veden välttäminen on hyväksi. Saippuan sijasta hyödyksi voi käyttää voidepesuja. Puuvillakäsineet kumihanskojen alle suojaavat käsiä kosteudelta.

On mahdollista, että ihottuma kroonistuu. Eli vaikka allergeeniä vältetään niin ihottuma vaan jatkuu. Tällöin tulee ottaa yhteyttä lääkäriin. Toistuvissa oireissa, jos ei tiedä, mistä oireet ilmenee, tulisi aina ottaa yhteyttä lääkäriin.

Lähetteen allergian ihotestaukseen saa vain ihotautilääkäriltä. Ihotestejä on sekä nopean että hitaan allergisen reaktion toteamiseen. Hidasta kosketusallergiaa testataan ns. lapputestillä. Selkään laitetaan pienet kupit, joiden alle laitetaan eri allergeenisarjoja lääkärin määräyksen mukaan. Lappujen annetaan olla iholla muutaman päivän. Tuloksia luetaan jopa viikon ajan. On hyvä tietää, että allergeenilla altistettu ihoalue pitää suojata raapimiselta, auringolta, vedeltä, kosteudelta ja kaikilta voiteilta tuon viikon ajan. Antihistamiini ei vaikuta testin luettavuuteen. Prick-testillä eli ihon pistokokeilla testataan nopeaa allergiaa ja nämä kestävät n. ½ päivää. Huomioitavaa on, että antihistamiinitabletteja ei tulisi ottaa 3 vuorokauteen ennen prick- testiä.
Kosketusallergiat ovat onneksi vähentyneet, kun lainsäädäntö on muuttunut ja herkistävien aineiden käyttöä on rajoitettu. Näin ollen altistukset ovat vähentyneet.

Lähde: Terveysportti, Duodecim: Allerginen kosketusihottuma ja allerginen kosketusekseema. Matti Hannukselan luento Kosketusallergiat Allergiatalo Helsinki 04112014, Sh Mirja-Liisa Sipilän luento Allergiatalo Helsinki 04112014