Kipu luokitellaan krooniseksi eli pitkäaikaiseksi, kun se on kestänyt yli 6 kuukautta tai jos kipua tuottava sairaus jatkuu.
Krooninen kipu voi olla tyypiltään nosiseptiivista, eli puhtaasti kudosvauriosta aiheutuvaa (esim. tukielinten kulumakipu tai lihasten tulehduskipu) tai neuropaattista eli hermokipua, jolloin kivun syynä on vaurio hermoradassa. Neuropaattista kipua on esim. hermopinnekipu, välilevyn esiinluiskahduksen aiheuttama hermojuuren puristus tai aivoverenkiertohäiriön jälkeinen toispuolinen kipu. Krooninen kipu voidaan luokitella myös idiopaattiseksi, kun sen aiheuttajana ei ole kudos- tai hermovauriota. Yleisin idiopaattinen kiputila on fibromyalgia, jossa potilaalla on kipuja eri puolilla kehoa, väsymystä ja muita oireita.

Lääkäri sovittaa kroonisen tai hermokivun hoidon yksilöllisesti kivun aiheuttajien ja potilaan ominaisuuksien mukaan. Lääkehoitoon voidaan yhdistää esimerkiksi akupunktiota ja fysikaalisia hoitoja. Oireenmukainen hoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin se aloitetaan.  Kivun kroonistumista voidaan estää hoitamalla akuutti kipu mahdollisimman hyvin.

Kudosvaurioista johtuvassa kivussa pyritään ensisijaisesti parantamaan vaurio. Kivun hoidossa lääkkeinä käytetään tulehduskipulääkkeitä tai lääkärin määräämänä vahvempia opioidikipulääkkeitä.  Hermovaurioon liittyvässä kivussa voidaan käyttää masennus- ja epilepsialääkkeitä, koska ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös pitkäaikaista kipua hoidettaessa. Masennuslääkkeitä ei käytetä mielialavaikutusten takia vaan siksi, että ne jarruttavat kipuviestin kulkua hermosoluissa. Kipua lievittävä vaikutus saadaan aikaan pienemmillä annoksilla kuin masennusta hoidettaessa.

On tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita kipulääkkeen käytöstä. Muita kipulääkkeitä (resepti- tai itsehoitolääkkeitä) ei pidä yhdistää hoitoon omin päin, koska tällöin haittavaikutusten riski kasvaa.

Jos kivun sijainti ja laatu sallii, liikunnan harrastaminen on hyväksi. Ohjeita saa fysioterapeutilta ja lääkäriltä. Liikkuminen ja aktiivisena pysyminen on tärkeää kivusta huolimatta. Kipupotilaille on myös omia yhdistyksiä, jotka järjestävät koulutusta ja tapahtumia.

Lähteet:
Mustajoki P., Tietoa potilaalle: fibromyalgia, Lääkärikirja Duodecim 2013
Haanpää M., Krooninen kipu, Lääkärin käsikirja Duodecim 2013
Paakkari P., Tietoa potilaalle: krooninen kipulääkehoito, Lääkärikirja Duodecim 2013