Yleisesti tiedetään, että liikunta on terveydelle hyväksi, mutta erityisesti sydän tykkää liikunnasta. Jotakuinkin kaikkien sydänsairauksien kohdalla on olemassa selkeää näyttöä liikunnan positiivisesta vaikutuksesta. Liikunta sekä ennaltaehkäisee sydänsairauksia että nopeuttaa niistä toipumista ja parantaa  sairauden ennustetta.

Kestävyystyyppinen liikunta alentaa kaikkien liikkujien verenpainetta, mutta korkeasta verenpaineesta kärsivillä verenpaineen lasku on samaa luokkaa kuin yhdellä verenpainelääkkeellä saavutettava alenema. Vaikutus saavutetaan jo muutamassa kuukaudessa ja se ei edellytä edes painon laskua. Kestävyystyyppinen liikunta on myös niitä harvoja keinoja joilla voi suurentaa hyvän HDL kolesterolin pitoisuutta. Samalla vähenee myös huonon LDL kolesterolin pitoisuus, tosin vaikutus näkyy hitaammin kuin verenpaineen muutos eli noin 3-6 kuukaudessa. Liikunta parantaa elimistön insuliiniherkkyyttä ja laskee verensokeria. Parantunut sokeritasapaino suojaa valtimoita.  Liikunta kohottaa mielialaa ja lievittää stressiä sekä parantaa unen laatua, kaikki asioita, jotka ovat tärkeitä sydämen hyvinvoinnille. Kestävyystyyppinen liikunta on osoitettu tehokkaammaksi liikuntamuodoksi sydänsairauksien ehkäisyssä, mutta voimaharjoittelulla on myös vaikutusta – molempia liikuntamuotoja tarvitaan kehon hyvän toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Liikunnan kanssa avainsana on säännöllisyys. Usein toistuva pieni liikuntasuoritus on hyvinvoinnin kannalta parempi kuin harvoin tehty pitkä liikuntasuoritus. Liikunnan hyvät vaikutukset säilyvät kerrallaan pari vuorokautta, ja jos liikunta jää pois, hyvät vaikutukset katoavat. Terveet sekä oireettomat sydänpotilaat voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman lääkärin tarkistusta, mutta oireileville henkilöille ja toipilaille lääkärin tarkastus on tärkeä ennen liikunnan aloittamista.

Sydäntapahtumien jälkeen palauttava ja toipumista tukeva liikunta aloitetaan mahdollisimman pian fysioterapeutin tai muun ammattilaisen ohjauksella. Liikunnan ohjauksen ammattilainen osaa opastaa erottamaan normaalit liikuntaan liittyvät tuntemukset sairauden merkeistä ja rohkaisee sekä tuo varmuutta liikuntasuoritukseen. Ammattilainen suunnittelee liikunnan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja asteittain lisääntyväksi. Toipilaana liikkuvan kannattaa kuunnella omaa vointiaan ja kunnioittaa omia tuntemuksiaan, sillä oireet voivat olla eri päivinä eritasoisia. Liikunnan ja ruokailun sekä liikunnan ja lääkkeenoton väliin on syytä jättää  aikaa pari tuntia. Sepelvaltimotautipotilas voi tarvittaessa valmistautua liikuntasuoritukseen nitrolla.

Sydänsairaan kannattaa aloittaa jokainen liikuntakerta rauhallisesti – riittävä alkuverryttely vähentää rasitusrintakivun oireita ja rytmihäiriöitä – ja liikuntasuorituksen lopussa sykkeen annetaan taas tasaantua. Omaa liikuntasuoritus ei kannata vertailla muihin, sillä toimintakyky saattaa vaihdella vaikka diagnoosi olisikin sama.  Jos suorituksesta palautuminen kestää seuraavaan päivään tai suoritus aiheuttaa oireita, on suoritusteho ollut liian suuri.

Mieleiset liikuntamuodot löytyvä kokeilujen  ja kokemusten kautta. Usein liikkuminen tuottaa mielihyvää vasta kun siihen tottuu. Mielihyvä ja onnistumisen kokemukset motivoivat jatkamaan liikkumista ja säännöllisyys tuo näkyviä tuloksia. Siis liiku arjessa, pyydä ystävä liikuntakaveriksi silloin kuin laiskottaa, liiku yhdessä perheen kanssa, osallistu lasten leikkeihin, löydä oma juttusi rohkeasti kokeilemalla. Liikkujan apteekki kannustaa liikkumaan!

www.sydan.fi
Käypähoito suositus liikunta
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus – Suomen Fysioterapeutit