Suomea on digitalisoitu urakalla kaikkien toimintojen osalta. Kuten usein käy, on tässäkin asiassa päädytty toiseen äärimmäisyyteen eikä ole huomattu ajoissa, että kaikki meistä eivät koskaan kykene digitalisoitumaan.
Nyt keskustellaan kiihkeästi siitä, minkälaisia korjaustoimia tarvitaan. Miten digitalisoitumisen kiistattomat hyödyt saadaan käyttöön ilman, että perinteiset palvelutavat katoavat kokonaan? Miten varmistamme sen, että Kelaan, verovirastoon, pankkiin ja sosiaaliviranomaisiin saa yhteyttä myös ilman verkon käyttötaitoja tai henkilökohtaista avustajaa?
Tässäkin asiassa voitaisiin ottaa oppia apteekkitoiminnasta. Apteekeille digitaaliset palvelumuodot ovat yksi tapa lähestyä apteekkia. Ne on suunnattu kunkin apteekin asiakaskunnalle, eikä tavoitteena ole ollut yhden valtakunnallisen digitoimijan luominen korvaamaan tuikitarpeellista alueellisesti kattavaa palveluverkkoa. Toki apteekkialallakin on kuultu kaikenlaisia esityksiä asioiden uudelleen järjestämisen tarpeesta, mutta nämä esitykset eivät varmasti lähde asiakkaiden palvelutarpeista vaan ihan muista intresseistä.
Tiheää apteekkiverkkoa voitaisiin myös hyödyntää viranomaisten yhteispalvelupisteiden luomisessa. Mikä estäisi sen, että apteekissa toimisi tällainen palvelupiste? Meillä on jo apteekkien yhteydessä toimivia terveyspisteitä ja etälääkäreiden vastaanottoja, miksei voisi olla valtionpalveluiden yhteispalvelupistekin? En tarkoita, että apteekkihenkilökunta ryhtyisi täyttämään veroilmoituksia kansalaisten puolesta vaan sitä, että apteekissa olisi tila yhteispalvelupisteelle, jota pyörittävät eri toimijoiden edustajat yhdessä.
Joskus käy niin, että hyvät aikomukset aiheuttavat odottamattomia sivuvaikutuksia. Näin kävi myös Sipilän hallituksen valmistautuessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen. Pidettiin välttämättömänä, että Suomi digitalisaation mallimaana toteuttaa yhteiseurooppalaisen sähköisen reseptin puheenjohtajakaudellaan. Määrättiin siis kaikki Kelan ja THLn resurssit valmistelemaan tätä asiaa ja lykättiin mm. lääkityskortin valmistelua.
EU-puheenjohtajakauden linjausten vuoksi saamme nyt päivittäin apteekkeihin tiedotuksia siitä, minkälaisia vaikeuksia kroatialaisten reseptien toimituksessa on tänään havaittu. Koronatodellisuuden keskellä tämä vaikuttaa lievästi sanoen tarpeettomalta informaatiolta. Hoitaisimme paljon mieluummin asiakkaittemme lääkitykseen liittyviä ongelmia luotettavaan lääkityskorttiin perustuvan tiedon avulla.
EU-resepti on tyypillinen esimerkki siitä, mitä digitalisaatiota erillisenä tavoitteena eteenpäin vietäessä voi tapahtua. Digitalisaatio tuleekin nähdä työkaluna eikä itseisarvona ja sen tuomia hyötyjä käyttää vasta kun ensin varmasti tiedetään, mikä hanke on tarpeellinen ja tuottaa suurimman kansanterveyshyödyn.
Digitalisaatio on välttämätöntä prosessien tehostamisessa. Mikään tekniikka ei kuitenkaan toimi irrallisena todellisuudesta. Tämä asia usein unohtuu kiireessä ja uusien ideoiden hurmiossa. Nostakaamme siis palveluiden käyttäjät ja heidän todellisuutensa palvelukehityksen keskiöön – meitä kaikkia kansalaisia vartenhan yhteiskuntamme ja sen palvelut ovat olemassa.