Kiputilojen esiintyminen on iästä riippumatonta. Jotta kipu ei tuota turhaa kärsimystä tai pitkity, on tärkeää osata hoitaa kipua tehokkaasti ja turvallisesti asianmukaisilla lääkkeillä.

Yksi yleisimmistä kiputiloista on päänsärky

Päänsäryn taustalla voi olla monia syitä. Satunnaista päänsärkyä voivat aiheuttaa esimerkiksi nestevaje, unenpuute tai lihasjännitys. Päivittäisen päänsäryn syitä voivat olla mm. silmien taittovirhe, purentavika, huono ryhti tai tulehdus nenän sivuonteloissa. Päänsäryn vakavuutta arvioitaessa on otettava huomioon kivun laatu, voimakkuus, sijainti, kesto sekä kipua voimistavat tai helpottavat tekijät. Lääkärin luokse kannattaa hakeutua, jos päänsärky on voimakasta, päänsäryn ohella esiintyy tajunnanhäiriöitä tai jos päänsärkyyn liittyy tapaturma (esim. isku päähän). Lisäksi kaksoiskuvat, hämärtynyt näkö sekä päänsärkyyn liittyvä korkea kuume ja juuri alkanut niskajäykkyys ovat syitä tavata lääkäri. Tilapäistä päänsärkyä, johon ei liity muita oireita, voidaan hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Varmista sinulle sopiva kipulääke apteekistasi.

Jännityspäänsäryssä tuntuu tasainen sekä kiristävä ”vannemainen” kipu useimmiten ohimon, päälaen tai takaraivon seuduilla. Kipu voimistuu yleensä iltaa kohti. Toisinaan voi esiintyä käsien yöllistä puutumista. Jännityspäänsärkyä voi ehkäistä parhaiten liikunnalla ja ylläpitämällä hyvää työasentoa. Lisäksi päänsärkyä voi yleisesti ehkäistä nukkumalla tarpeeksi, syömällä monipuolisesti sekä muistamalla juoda päivän aikana. Venyttely ja hieronta saattavat lievittää vaivaa. Lepo ja rentoutuminen auttavat yleensä paremmin kuin lääkkeet. Vaivaa voi myös lääkitä lyhytaikaisesti (enintään 5 pv) parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä.

Lääkepäänsäryllä tarkoitetaan päivittäistä tai lähes päivittäin esiintyvää päänsärkyä, joka johtuu kipulääkkeiden liiallisesta käytöstä. Mikä tahansa päänsäryn hoitoon käytettävä tulehduskipulääke voi aiheuttaa lääkepäänsärkyä, jos sitä otetaan liian usein (useammin kuin kolmena päivänä viikossa) tai liian pitkän aikaa (pitempään kuin kolme kuukautta yhtäjaksoisesti). Samanlainen päänsärky voi tulla myös kofeiinitablettien, kolajuomien, kahvin tai teen runsaasta nauttimisesta. Kipu alkaa useimmiten aamuyöllä särkylääkkeen vaikutuksen loppuessa. Särky on tylppää ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja univaikeuksia. Kipu poikkeaa monesti alkuperäisestä, hoitoa vaatineesta päänsärystä. Mikäli epäilet päänsärkysi olevan lääkepäänsärkyä, ota yhteys hoitavaan lääkäriisi, jotta voitte tehdä hoitosuunnitelman, kuinka särkyä jatkossa hoidetaan.

Jos liikkuminen pahentaa päänsärkyä, särky on sykkivää ja jyskyttävää sekä kivun takia on keskeytettävä normaali toiminta, on kyseessä todennäköisesti migreeni. Osa migreenipotilaista saa aura- eli esioireita ennen päänsäryn alkamista. Auraoireet voivat olla mm. näkö tai puhehäiriöitä. Migreenikohtauksen alkaessa kannattaa mennä lepäämään hämärään ja hiljaiseen huoneeseen. Ota kipulääkettä lääkärin ohjeistuksen mukaisesti. Viileä kääre otsalla, tuo osalle migreenipotilaista helpotusta kipuun. Paras keino ehkäistä migreeniä on välttää laukaisevia tekijöitä, kuten tupakkaa ja voimakkaita valoja (muistathan käyttää kirkkaalla säällä aurinkolaseja!). Migreeniä voi ennaltaehkäistä myös terveellisillä elämäntavoilla. Juo riittävästi päivän aikana, huolehdi säännöllisestä ruokarytmistä, ulkoile, vältä stressiä sekä pyri nukkumaan riittävän pitkät yöunet.

Psyykkisten tekijöiden aiheuttamassa päänsäryssä kipu on luonteeltaan epämääräistä ja se jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena. Kun häiriön aiheuttanut psyykkinen tekijä (esim. ruokailutottumukset, koulukiusaaminen tai tietokoneen liiallinen käyttö) loppuu, poistuu päänsärkykin.

Tytöillä niska-hartiakipua on enemmän kuin pojilla

Jo 2-3 tunnin päivittäinen tietokoneen käyttö lisää niskahartiakipua. Myös riittämätön uni on yhdistetty niskahartiakipuun. Niskahartiakipua voi ehkäistä välttämällä yli kahden tunnin mittaisia istumisjaksoja sekä liikkumalla 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti. Akuutissa kipuvaiheessa ei ole suositeltavaa jumpata niskaa. Sen sijaan kannattaa kokeilla venyttelyä sekä kuuma- tai kylmähoitoa.

Niskakivun ensisijaisena kipulääkkeenä käytetään parasetamolia, toissijaisena tulehduskipulääkkeitä. Jos tulehduskipulääke ei sovi, voi apu löytyä lääkärin määräämistä lihasrelaksanteista.

Myös kurkkukipu on yleinen vaiva

Sekä virus- että bakteeriperäisen nielutulehduksen tyypillisiin oireisiin kuuluu kurkkukipu. Lisäksi kurkun kipua voi aiheuttaa mikä tahansa limakalvoja ärsyttävä tekijä, useimmiten tupakka. Nielutulehdus on usein lievä ja itsestään parantuva tauti, jonka pääasiassa aiheuttaa virus. Samanaikainen yskä, nuha, käheys ja nenän tukkoisuus viittaavat virusperäiseen tulehdukseen. Nieluviljelyllä voidaan varmistua, onko kurkkukivun aiheuttaja virus vai bakteeri. Flunssaan liittyvä kurkkukipu paranee yleensä itsestään muutamassa päivässä. Erityisesti kurkkukivun pitkittyessä tai esiintyessä samanaikaista korvakipua sekä vaikeutta niellä nesteitä, on hakeuduttava hoitoon. Myös toispuoleinen kurkkukipu on syy tavata lääkäri. Itsehoitona kipua voi hillitä lämpimillä juomilla tai tulehduskipulääkkeillä. Puudutteita sisältävät imeskelytabletit saattavat helpottaa oloa.

Kuukautiskipuihin on olemassa lääkkeitä

Kuukautiset voivat aluksi olla kivuttomat, mutta kiertojen lisääntyessä useammalle ilmaantuu ainakin lieviä kuukautiskipuja. Yleisoireina voi esiintyä mahaoireita, ripulia, huimausta, oksentelua ja päänsärkyä. Itsehoitona kuukautiskipuihin voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi ibuprofeeni. Kipulääkettä kannattaa käyttää ensimmäiset vuotopäivät säännöllisesti pakkauksen ohjeen mukaan. Myös liikunta saattaa helpottaa kuukautiskipuja. Kotikonstina voi kokeilla asettaa lämpötyyny alavatsalle. Useimmat saavat helpotusta kuukautiskipuihin lääkärin määräämistä kipulääkkeistä tai ehkäisypillereistä.

Lähteet:

Nuorten päänsärky ja migreeni. Lääkärikirja Duodecim. 13.10.2016, Mirja Hämäläinen

Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim. 19.01.2019, Sari Atula

Päänsärky ja migreeni lapsilla. Lääkärikirja Duodecim. 22.09.2016, Kirsi Tarnanen ym.

www.voltaren.fi/kivun-hoito/hartiakipu.html

Nuoren niska-hartiakipu, Jari Arokoski, fysiatrian erikoislääkäri

www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/tyton-keho/kuukautiset/

Apteekin itsehoidon käsikirja, PharmaPress Oy 2000, s. 30-35, 43-45, Merja Aaltonen

www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/hoida_niskakipu_lempein_ottein

Lääkepäänsärky, Suomen Migreeniyhdistys

Tietoa potilaalle: Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö, Lääkärikirja

Duodecim 9.5.2018, Nissilä Markku