Ruoka-allergialla tarkoitetaan elimistön allergista reaktiota yhtä tai useampaa ruoka-ainetta kohtaan. Ruoka-allergiaepäilyjä esiintyy runsaasti. Päiväkodeissa ja kouluissa jopa 30-50%:lla lapsista on käytössä jokin allergiaruokavalio. Kuitenkin luotettavin tutkimuksin todettua ruoka-allergiaa on alle 1-vuotiasta lapsista 10 %:lla. Iän myötä sietokyky ruoka-aineille kehittyy ja yleensä ruuasta johtuva allergiaoireilu loppuu ennen kouluikää. Lievissä allergiaoireissa kerran sopimattomiksi todettuja ruoka-aineita kannattaakin kokeilla uudelleen noin 6-12 kuukauden välein, sillä elimistön sietokyky kehittyy ainoastaan allergeenialtistusten yhteydessä. Turhat välttämisruokavaliot lisäävät paitsi kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavat myös merkittävän vaaratilanteen, sillä yksilön kannalta äärimmäinen ruoka-aineiden välttely heikentää pienenkin allergeenimäärän sietokykyä ja saattaa altistaa hyvin voimakkaille reaktioille yllättävissä altistustilanteissa (esim matkoilla).

Ruoka-allergeenit

Tavallisimpia oireita aiheuttavia ruoka-aineita eli ruoka-allergeeneja ovat maito, kananmuna, gluteenia sisältävät viljat (vehnä, ohra, ruis), palkokasvit (mm. maapähkinä, herne ja pavut) sekä kala ja äyriäiset.

Siitepölyherkistymiseen liittyvää ruoka-allergiaa, ns. ristiallergiaa esiintyy todennäköisimmin vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Tällöin allergiaoireita voivat aiheuttaa tuoreet hedelmät (esim. omena, päärynä, kiivi, luumu, persikka), vihannekset ja juurekset (esim. porkkana, selleri, palsternakka) sekä usein myös mausteet (esim. sinappi, inkivääri, kaneli). Tunnetuimmat ristireaktiot liittyvät koivunsiitepölyallergiaan. Usein hedelmien, juuresten ja kasvisten käsittely (kypsentäminen tai pakastaminen) poistaa allergisuuden ja suurin osa koivuallergisista voi silloin syödä niitä. Lisäksi on hyvin tavallista, että allergista oireilua tuoreista hedelmistä ja juureksista esiintyy vain siitepölyaikana.

Maito, kananmuna ja vilja-allergiat poistuvat suurella osalla lapsista ennen kouluikää. Tutkimusten perusteella vaikuttaa myös siltä, että hedelmistä ja kasviksista tulevat lievät oireet ovat pikkulapsilla usein lyhytkestoisia (6-12kk). Pähkinä-, kala- ja äyriäisallergiat puolestaan yleensä jatkuvat aikuisikään samoin kuin mausteallergiat.

Ruoka-allergian oireet

Ruoka-allergian tavallisia iho-oireita ovat nokkosihottuma, vaikea atooppinen ihottuma sekä huulien ja suun kutina ja limakalvoturvotus.

Suolisto-oireina voi esiintyä oksentelua, ripulia ja harvoissa tapauksissa vauvoilla koliikkia. Suolioireissa on kuitenkin muistettava, että tavalliset ruokavaliomuutokset voivat aiheuttaa ohimeneviä muutoksia suolen toiminnassa.

Vaikean allergisen reaktion eli anafylaksian ensioireita ovat ihon kuumotus ja punoitus, sydämen tiheälyöntisyys ja hengitysvaikeudet. Oireet pahenevat nopeasti ja tilanne vaatii nopeaa hoitoon hakeutumista.


Ristiallergiassa
tavallisia allergiaoireita ovat huulten, suun limakalvojen ja nielun kutina ja kirvely sekä korvien kutina.

 

Ruoka-allergian tutkiminen

Ruoka-allergiadiagnoosin perustana on ruoka-aineella tehtävä valvottu välttämis-altistuskoe. Siinä epäillyt ruoka-aineet poistetaan ruokavaliosta 1-3 viikkoa ja sitten tehdään altistuskoe yksi ruoka-aine kerrallaan. Altistus tulee toistaa kolme kertaa.

Ihopistokokeita ja verikokeita voidaan joskus käyttää erityisissä tapauksissa tukemaan allergiadiagnoosia, mutta niiden perusteella ei tulisi koskaan ryhtyä rajoittamaan ruokavaliota.
Maito- ja vilja-allergiassa allergiaa aiheuttaneen ruoan sopivuus kokeillaan toistuvasti 6-12 kuukauden välein lääkärin ohjeen mukaan.

Ruoka-allergian ehkäisy ja hoito

Ruoka-allergiaan ei ole tehokasta ehkäisykeinoa. Äidin välttämisruokavalio ei ehkäise lapsen ruoka-aineallergiaa. Jos epäillään maitoallergiaa, ei imettävälle äidille suositella silloinkaan välttämisruokavaliota, sillä äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat niin äärimmäisen pieniä. Raskauden ja imetyksen aikana äidin ei tule rajoittaa ruokavaliota vaan syödä mahdollisimman monipuolisesti suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti. On todettu, että äidin rajoittunut ruokavalio voi jopa suurentaa lapsen ruoka-allergian riskiä. Lapsen sietokyky ruoka-aineille näyttää syntyvän parhaiten, kun kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4-6 kuukauden iässä. Imetystä suositellaan jatkettavaksi lisäruoan ohella 1 vuoden ikään asti, tosin täysimetykselläkään ei voida pienentää allergisten sairauksien riskiä. Lisämaitona käytetään tavallista korvikemaitoa. Lapsen ruokavalion monipuolinen laajentaminen näyttää vähentävän herkistymistä ruoka-allergeeneille. Prebiooteilla saattaa olla allergioita ehkäisevää vaikutusta, mutta tutkimustietoa on vielä liian vähän, jotta virallisia suosituksia niiden käytölle voitaisiin antaa.

Kun ruoka-allergia on luotettavasti varmistettu, ruokavaliohoito toteutetaan lääkärin ja ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti. Ruoka-allergian hoitona on merkittäviä oireita aiheuttavan ruoan määräaikainen välttäminen. Välttämisruokavalio on yksilöllinen ja iänmukainen ruokavalion laajennus on tärkeää. Lievissä oireissa ruoka-aineiden käyttö pienissä, oireiden sallimissa määrissä, saattaa nopeuttaa allergiasta toipumista. Ainoastaan anafylaktisia oireita saaneiden allergikkojen on syytä jatkaa ruoka-aineen välttämistä ja sietokykyä tulee testata ainoastaan lääkärin valvonnassa.

Ruokasiedätyshoitoa on käytetty jonkin verran ruoka-allergioissa, erityisesti lasten maitoallergiassa. Hoidon tarkoituksena on parantaa sietokykyä aiemmin vaikeita oireita aiheuttaneelle ruoalle antamalla sitä suun kautta hitaasta usean kuukauden aikana kasvavin annoksin. Tulokset ovat olleet hyvin lupaavia. Siedätyshoito toteutetaan erikoislääkärin valvonnassa siedätykseen ja ruoka-allergioiden hoitoon perehtyneissä yksiköissä, yleensä yliopistosairaaloissa.

Lähteet:
Käypä hoito. Ruoka-allergia (lapset). 3.2.2015
Lääkärikirja Duodecim. Ruoka-allergia 15.1.2013
Kurssimateriaali: Lasten allergioiden ABC. 2.4.2014 Helsinki.