Kesällä sattuu pieniä tapaturmia. Lievät vammat hoituvat kotikonstein, isommissa tapaturmissa ja eläinten puremissa tulisi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Ihovauriot kannattaa hoitaa hyvin, jotta haavaan/vammaan ei pääse syntymään tulehdusta eikä tule myöhempiä ongelmia. Ihon tulehduksen tunnusmerkkejä on punoitus, kuumotus, kuume ja kipu sekä epämääräisen näköinen tai hajuinen erite vaurioalueella. Diabeetikon tulisi olla haavan saadessaan erityisen tarkka ja hakeutua herkästi terveyskeskukseen.

Haavat, nirhaumat ja hiertymät

Haavat jaotellaan puhtaisiin ja likaisiin. Puhtaat haavat tulevat puhtaissa oloissa (sisätilat), likaiset ulkona tai osuvat likaan.

Haava puhdistetaan puhtaalla vedellä huolellisesti, niin ettei haavaan jää likaa. Haavan päälle voi laittaa laastarin tai taitoksen, jos haava on helposti likaantuvassa paikassa.  Haavan ollessa yli 2 senttiä pitkä, tulee haavaa mennä näyttämään terveyskeskukseen heti vamman sattuessa, jotta haava voidaan tarvittaessa ommella tai liimata.

Nirhaumien päälle voi laittaa rasvataitoksen tai silikonisidoksen ja sen päälle haavalapun. Vitamiinivoidetta voi levittää haavan päälle, jos haavaa kiristää. Hiertymiin käytetään usein rakkolaastaria. Jos haava punoittaa, kuumottaa, repsottaa tai tulee kuumetta, tulee ottaa yhteyttä lääkäriin.

Palovammat

Palovammat jaetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen palovammoihin. Ensimmäisen asteen vammassa iho punoittaa, on arka ja kirvelee. Toisen asteen palovammassa tulee rakkula, iho on arka, kirvelee ja punoittaa. Kolmannen asteen palovammassa kudostuho on suuri ja vamma yltää kaikkiin ihokerroksiin. Kolmannen asteen vamma voi olla syntyessään jopa kivuton (myöhemmin kivulias).

Palovamman ensiapuhoitona on 20 minuutin kylvetys viileällä vedellä (liian kylmä vesi aiheuttaa paleltuman) tai viilennysmahdollisuuden puuttuessa runsaan palovammageelikerroksen levittäminen hoidettavalle alueelle. Vamman ollessa lievä ja alle potilaan kämmenen kokoinen voi palovamman hoitaa kotona. Lievään palovammaan voi levittää dekspantenolivoidetta, mikä saattaa edesauttaa haavan paranemista. Ihon ollessa rikki vammaan voi laittaa hunaja- tai pihkavoidetta ja voiteen päälle rasva- tai silikonisidoksen siteen tai haavalapun alle. Palovamman ollessa toiseen asteen vamma kasvoissa, kädessä tai jalassa tai kolmannen asteen vamma missä vain iholla, tulisi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Jos palovamma ei parane 2 viikossa tai palovamma vuotaa epämiellyttävän hajuista eritettä, tulee myös ottaa yhteyttä lääkäriin.

Hyönteisten tai eläinten puremat tai pistot ja punkit

Hyönteisten tai käärmeen pistoista ja puremista seuraa normaalisti paikallinen punoitus ja turvotus. Tämä johtuu siitä, että hyönteiset erittävät purressa tai pistäessä ärsyttävää ainetta tai myrkkyä. Reaktio kestää yleensä tunteja tai päiviä. Hyttysten pistoihin voi käyttää antihistamiinipuikkoa tai laimeaa kortisonivoidetta. Tämä sekä pistokohdan viilentäminen helpottavat kutinaa.  Voimakkaasti hyttysiin reagoiva voi käyttää myös antihistamiinitabletteja. Hyönteiskarkotteita voidaan tarvittaessa käyttää ennaltaehkäisevästi yli 3-vuotiaille.

Ampiaisten pistot aiheuttavat joillekin vain yliherkkyys reaktion toisille allergisen reaktion (voimakkaampi reaktio). Voimakkaamman reaktion tullessa käytetään antihistamiinitabletteja ja kortisonitabletteja. Pistokohta asetetaan lepoon ja pistokohtaan laitetaan kylmä kääre. Ihoon jäänyt piikki tulisi raapaista irti ihosta terävällä esineellä pyyhkäisemällä (esim. kynnellä raapaisemalla), jotta myrkkypussi ei tyhjenisi ihoon kokonaan. Erittäin allergisille henkilöille lääkäri määrää adrenaliinikynän ensiavuksi.  Hyttyskarkotteet eivät tehoa ampiaisiin tai mehiläisiin.

Käärme pakenee yleensä ihmistä, kun se tuntee maan tärinän. Pureman tapahduttua tulee purema-alue pitää mahdollisimman paljon paikallaan. Käärmeen puremaan otetaan suun kautta hydrokortisonitabletteja ja tämän jälkeen tulisi hakeutua lääkäriin.

Punkkien poistamisessa apuna voi käyttää punkinpoistajaa. Pureman desinfioimisen jälkeen ihoa on hyvä tarkkailla viikon ajan, mahdollisen kasvavan (yli 5 cm) punoitusrenkaan muodostumisen varalta. Jos rengas muodostuu tai tulee muita oireita kuten väsymys ja kuumeilu, tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin.