Liikunta kelpaa lääkkeeksi moneen vaivaan. Omaan kuntotasoon rasittavuudeltaan sopeutettu liikunta myös ennaltaehkäisee sairauksien puhkeamista ja parantaa toimintakykyä.
Reseptinä liikunta
Liikunta kelpaa lääkkeeksi moneen vaivaan. Omaan kuntotasoon rasittavuudeltaan sopeutettu liikunta myös ennaltaehkäisee sairauksien puhkeamista ja parantaa toimintakykyä.

Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia luustoon ja lihaksistoon, verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan ja psyykkiseen hyvinvointiin. Hallinnassa oleva hengityssairaudet eivät ole este liikunnalle. Kevyt ja kohtuutehoinen liikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyttä ja suorituskykyä. Peruskunnon paraneminen vähentää astmaatikon keuhkoputkien supistumisherkkyyttä ja keuhkoahtaumataudin aiheuttamaa hengenahdistusta ja voimattomuutta. Lääkityksestä tulee huolehtia ennen liikuntaa.

Luusto ja lihaksisto vahvistuvat monipuolisesta liikunnasta. Nivelrikkopotilailla lihasvoima- ja liikeharjoittelu lievittää oireita jonkin verran, pitää yllä liikelaajuutta ja toimintakykyä. Nivelrikkopotilaalle suositellaan lajeja, jotka eivät aiheuta niveliin iskuja tai vääntöjä. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinpotilaat hyötyvät ohjatusta liikunnan aloittamisesta. Tällöin harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti kohdistumaan oikeisiin lihaksiin ja olemaan intensiteetiltään sopivaa. Säännöllisesti toteutettu liikunta vähentää selvästi kroonisten niska- ja alaselkävaivojen esiintymistä. Akuutissa alaselkäkivussa voidaan suositella kevyttä liikkumista kivun sallimissa rajoissa. Luuston kuormitus juoksemalla, hyppimällä, iskuja, värähdyksiä ja tärähdyksiä aiheuttamalla lisää luun tiheyttä ja vähentää osteoporoottisen murtuman riskiä. Erityisesti iäkkäiden kaatumistapaturmat aiheuttavat murtumia, joten iäkkäille suositellaan tasapainoa parantavaa liikuntaa. Tärkeää on, että liikunta on säännöllistä (2-3 kertaa viikossa) ja pitkäaikaista ja sisältää sekä lihaskunto- että tasapainoharjoitusta.

Liikunnan puute on yksi sepelvaltimotaudin riskitekijöistä. Mitä enemmän liikuntaa harrastaa, sitä enemmän se vähentää sepelvaltimotaudin riskiä. Myös jo sairastuneet hyötyvät liikunnan aloittamisesta, sillä liikunta ehkäisee sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan pahenemista ja parantaa elämänlaatua. Liikunta vähentää veren rasvoja, alentaa verenpainetta, parantaa kudosten insuliiniherkkyyttä ja sokeritasapainoa, auttaa painon säätelyssä ja stressin hallinnassa. Osa vaikutuksista tulee näkyviin nopeasti, osa ajan kanssa. Kestävyystyyppinen liikunta laskee verenpainetta 7/5 Hgmm eli yhden lääkkeen verran ja muutos voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen!  Kolesteroliarvojen muutos on sen sijaan nähtävissä vasta kuukausien säännöllisen liikunnan tuloksena. 2-tyypin diabeetikolla pitkäaikainen verensokeri HbA1c pienenee säännöllisen liikunnan tuloksena 0,3-0,6 %. Valitettavasti liikunnan positiiviset vaikutuksen katoavat liikunnan lopettamisen jälkeen.

Painon pudottaminen pelkän liikunnan avulla on hidasta: kestävyystyyppisen liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilon 3-6 kuukauden aikana. Kuitenkin energiankulutuksen lisääminen vähentää vatsanalueen rasvapeitettä enemmän kuin pelkkä ruokavalio ja peilin sekä mittanauhan antama positiivinen palaute innostaa jatkamaan. Liikunta pitää yllä positiivista mielialaa ja parantaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi psyykkistä toimintakykyä. Masennus- ja ahdistuspotilaiden on todettu saavan liikunnasta helpotusta oireisiinsa.

Liikunta vähentää riskiä sairastua syöpään, liikuntamäärän kasvaessa riski pienenee voimakkaammin. Parhaimmillaan suojaava liikunta on aloitettu nuorena, se on säännöllistä, usein toistuvaa ja kohtuullisen rasittavaa. Myös jo syöpään sairastuneet hyötyvät liikunnasta, sillä liikunta parantaa elämänlaatua kohottamalla kuntoa, vähentämällä ahdistuneisuutta ja parantamalla omakuvaa.

Käypä hoito -suositus suosittelee kaikille aikuisille kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa – kuten reipasta kävelyä – ainakin 2,5 tuntia viikossa (eli 30 minuuttia viitenä päivänä viikossa) ja lihasvoimaa ja kestävyyttä ylläpitävää liikuntaa – kuten kuntosaliharjoittelu – kaksi kertaa viikossa. Yli 65-vuotiaille suositellaan lisäksi nivelten liikkuvuutta ylläpitävää ja tasapainoa kehittävää liikuntaa.

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka
http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta
http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075.pdf