Ripuli on melko tyypillinen vatsan toimintahäiriö. Ripulista on kyse silloin, jos uloste on vetistä tai toistuvasti löysää. Ripuli jaetaan sen keston mukaan joko akuuttiin (alle 3 viikon kestoiseen) tai pitkittyneeseen (yli 3 viikon kestoiseen) ripuliin. Ripulin hoidossa tärkeintä on riittävä nesteytys ja lepo, tarvittaessa voi lisäksi käyttää oireita helpottavia ja taudin kestoa lyhentäviä lääkkeitä. Jos oireet ovat kovin voimakkaita tai jatkuvat useita päiviä, pitäisi hakeutua lääkärin hoitoon.

Akuutti ripuli johtuu tavallisesti suolistoinfektiosta, jonka aiheuttajana voi olla virus, bakteeri tai loinen. Joskus ripulin aiheuttajana voi olla myös stressi. Pitkittyneen ripulin syynä voi olla monia eri tekijöitä aina ravinnosta tai ravinnon imeytymishäiriöistä (kuten keliakia) joihinkin lääkkeisiin ja jopa vakaviin sairauksiin asti. Tämän vuoksi pitkittyneen ripulin syyn selvittämiseksi kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

Virusripulit eroavat bakteerien aiheuttamista yleensä siten, että oireet alkavat hyvin äkillisesti ja niihin kuuluu lähes aina myös pahoinvointia, oksentelua, kuumetta ja särkyä. Itämisaika on 1-5 vuorokautta ja tauti loppuu yleensä yhtä äkillisesti kuin se alkoikin, oireiden kesto on tavallisesti 1-3 vuorokautta. Virusripulit tarttuvat herkästi ihmisestä toiseen ja Suomessa niiden tavallisimpia aiheuttajia ovat lapsilla rotavirukset ja aikuisilla norovirukset. Hyvä käsihygienia on tärkeä virusripulin ehkäisijä.

Antibioottiripuli on antibioottihoidosta johtuva suoliston bakteeritasapainon muutos, jonka tyypilliset oireet ovat pahanhajuinen ripuliuloste, vatsakivut ja vatsan arkuus. Pahoinvointi, oksentelu ja selvä kuume eivät yleensä kuulu antibioottiripuliin.

Turistiripulin oireina ovat useat päivittäiset vesilöysät ulosteet, joissa voi joskus olla verta. Lisäksi oireina voi olla vatsakipuja, kuumetta, oksentelua tai pahoinvointia. Oireet kestävät useimmiten 3-5 päivää ja menevät itsestään ohi. Turistiripulin saa yleisimmin ruoasta, juomasta tai esimerkiksi suuhun joutuneesta uimavedestä. Valtaosassa tapauksista aiheuttajana on bakteeri, harvemmin virus tai loinen. Bakteeriripulin itämisaika on 3-10 vuorokautta. Alkeellisissa oloissa ja pitkillä matkoilla sairastumisriski on suurempi, mutta useimmiten ripuli alkaa jo kolmantena matkapäivänä, joten myös lyhyen matkan aikana voi sairastua. Turistiripulin ehkäisyssä riittävä käsihygienia on tärkeää, lisäksi on hyvä välttää muun muassa kylmiä ruokia kuten leikkeleitä, majoneesipohjaisia salaatteja ja kastikkeita, kylminä tarjottavia mereneläimiä sekä juomia, joihin on lisätty jääkuutioita. Hedelmiä, marjoja ja vihanneksia kannattaa myös välttää, ellei niitä voi itse pestä tai kuoria. Kannattaa myös huomioida, että pitkävaikutteisten närästyslääkkeiden käyttö lisää infektioripuliin sairastumisen riskiä, koska ne vähentävät mahalaukkua suojaavaa happamuutta.

Ruokamyrkytys taas on bakteerin, bakteeritoksiinin tai viruksen aiheuttama sairaus, jossa oireet ilmaantuvat nopeasti (12-48 tunnin kuluessa) saastuneen elintarvikkeen tai juomaveden nauttimisen jälkeen. Oireina on yleensä ripulia, oksennusta ja mahakipuja. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteeritulehdukset eivät juuri tartu henkilöstä toiseen.

Oireiden aiheuttajasta riippumatta tärkeintä ripulipotilaan hoidossa on nesteytys ja lepo. Nestehukkaa korvataan sitä mukaa kun sitä syntyy, joten päivässä pitää juoda jopa useita litroja nestettä, varsinkin jos tautiin liittyy myös oksentelua. Nesteeksi sopii esimerkiksi tuoremehu (mehujää), vesi ja tee. Pelkkien sokeroitujen juomien nauttimista ei suositella, koska imeytymätön sokeri vie mukanaan nestettä, mikä taas pahentaa ripulia. Apteekista saatavat elektrolyyttejä sisältävät itsehoitovalmisteet nopeuttavat nestehukan korjaamista. Niitä voi käyttää kaikille ripulipotilaille, mutta erityisesti herkimmin kuivumisvaarassa olevat potilaat kuten vanhukset, lapset ja pitkäaikaissairaat, tarvitsevat niitä eniten. Jos mikään ei tahdo pysyä sisällä, on nestettä suositeltavinta nauttia vain pieni määrä (lusikallinen) kerrallaan vaikkapa kymmenen minuutin välein. Syöminen ei pahenna sairautta, ruoka imeytyy ripulinkin aikana, mutta kerralla nautittavat annokset kannattaa pitää mahdollisimman pieninä ja määrää lisätä vähitellen voinnin mukaan.

Ripulin ehkäisyyn ja hoitoon voidaan käyttää probiootteja, jotka lyhentävät taudin kestoa ja helpottavat oireilua. Teho on yleensä sitä parempi mitä aikaisemmin hoito aloitetaan. Lisäksi löytyy muitakin akuutin ripulin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, sopivan valmisteen valinta riippuu pitkälti potilaan iästä ja muista mahdollisista oireista. Näin ollen oikean tuotteen valinnassa kannattaa kääntyä apteekin henkilökunnan puoleen. Tilanteissa, joissa oireet eivät tahdo omassa hoidossa hellittää tai jos ripuloinnin lisäksi esiintyy korkeaa kuumetta tai kovia vatsakipuja tai jos ulosteessa on verta, pitäisi aina hakeutua lääkäriin.