Puhdas juomavesi on hyvinvointimme kannalta keskeinen tekijä. Valitettavasti ei ole enää lainkaan varmaa, että vesi on vain vettä vaan juomavetemme mukana saamme myös erilaisia lääkeaineita, joita jäteveden puhdistus ei nykyisellään pysty käsittelemään.

Itämeren ja siihen laskevien jokien lääkekuormaa on tutkittu eri yhteyksissä ja tulokset ovat huolestuttavia.  EU:n rahoittama CWPharma-hanke tutki lääkeainejäämiä kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä tänä vuonna päättyneessä projektissa . Tavoitteena oli saada tarkempi käsitys Itämereen kulkeutuvien lääkeaineiden päästöistä, päästölähteistä ja lääkeaineiden määristä Itämeressä. 75 tarkastellusta lääkeaineesta 12 todettiin ympäristön kannalta riskiyhdisteiksi

Suomessa vesinäytteitä otettiin muun muassa Vantaanjoesta.

”Vantaanjoen vesinäytteissä kipugeeleissä käytetyn diklofenaakin ja antibiootti klaritromysiinin pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidut pitoisuudet. Lisäksi puhdistetusta jätevedestä mitattiin huolestuttavan paljon erytromysiiniä ja ibuprofeenia. Ne ovat kaikki yleisesti käytettyjä lääkeaineita, joihin jätevedenpuhdistus ei juurikaan tehoa,” projektin tutkija Katri Siimes kertoo.

Lisäksi vesinäytteistä analysoidut naishormonit estroni ja noretisteroni esiintyivät mahdollisesti haitallisen korkeina pitoisuuksina.

CWPharma -hanke teki toimintasuunnitelman lääkeainepäästöjen vähentämiseksi Itämeren alueella.

”Asiaa ei ratkaista yhdellä toimenpiteellä. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan monien keinojen yhdistelmää. Tarvitaan tehokkaampaa jäteveden puhdistusta, parempaa lääkejätteen hallintaa ja ympäristön kannalta kestävämpää lääkkeiden käyttöä”, johtava tutkija Noora Perkola Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Perkola johti projektia, joka kokosi tutkijoita ja asiantuntijoita seitsemästä Itämeren alueen maasta.

Toimintasuunnitelmassa suositellaan lääkeaineiden päästöjen vähentämiseksi jäteveden lisäpuhdistusta esimerkiksi otsonoinnin tai aktiivihiilen avulla.

”Mielestämme jätevedenpuhdistuksen parantamiselle on syytä tehdä selkeä aikataulu. Ehdottamamme aikataulu perustuu arvioomme siitä, kuinka nopeasti asia voitaisiin Itämeren alueella teknisesti hoitaa”, Noora Perkola sanoo.

Onneksi meillä on keinoja ratkaista ongelmat. Yksi tärkeimmistä on lääkkeiden järkevä käyttö ja lääkejätteiden asianmukainen palauttaminen apteekkiin. Siitä muistutetaan meneillään olevassa Lääkkeetön Itämeri -kampanjassa.

Jäteveden nykyistä tehokkaamman puhdistuksen, lääkkeiden rationaalisen käytön ja lääkejätteiden oikean hävittämisen lisäksi tarvitaan myös lukuisia muita toimenpiteitä.

CWPharman kaltaisia tutkimuksia tarvitaan lisää samoin kuin muuta tutkimusta lääkeaineiden ympäristövaikutuksista.

Kestävän kehityksen takaamiseksi on koulutusta lääkkeiden ympäristövaikutuksista lisättävä, tiedotusta parannettava, lainsäädäntöä kehitettävä ja lääkkeiden hinnoittelussa otettava huomioon myös lääkkeiden elinkaarihinnoittelu. Kaikki nämä toimenpiteet takaavat sen, että tulevaisuudessa saamme lääkkeet vain siitä pakkauksesta, johon ne on pakattu jo lääketehtaassa emmekä aamun vesilasillisessa.