Etenevät muistisairaudet ovat suuri kansanterveydellinen haaste ja väestön ikääntyessä niitä sairastavien ihmisten määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Ikääntymisen myötä ihmisen elimistön toiminnot sekä yleinen suorituskyky heikkenee ja se on täysin normaalia. Useimmiten elinvuosien kertyminen näkyy voimakkaimmin työ- sekä tapahtumamuistissa ja etenkin tilanteissa, joissa tarvitsee nopeaa reagointikykyä sekä mieleen painamista. Elämän varrella opittujen tietojen unohtaminen sekä muistin merkittävä huononeminen eivät kuitenkaan kuulu normaaliin ikääntymiseen. Vanhemmalla ihmisellä uusien asioiden oppiminen saattaa vaatia normaalia enemmän keskittymistä ja kertaamista. Jos asioita on mahdollista yhdistellä jo opittuihin asioihin, muistaminen on helpompaa, sillä suuret kokonaisuudet on helpompi painaa mieleen kuin pienet irralliset tiedot. Muistin heikkeneminen niin kuin muutkin ikääntymisen vaikutukset ovat hyvin yksilökohtaisia. On kuitenkin tärkeää elämäntilanteesta riippumatta antaa aivoille riittävästi virikkeitä.

Riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Tällä hetkellä muistisairauksiin ei ole vielä parantavaa lääkitystä. Riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan kuitenkin merkittävästi pienentää sairastumisen riskiä. Elämäntavoilla on suuri merkitys aivojen, ja sitä kautta myös muistin hyvinvointiin. Ikään sekä perintötekijöihin emme pysty itse vaikuttamaan, mutta korkeaan kolesteroliin, verenpaineeseen sekä ylipainoon voimme vaikuttaa. Myös päihteiden käyttöä ja tupakointia olisi hyvä välttää. Ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota, riittävä kasvisten, hedelmien, kala- ja kasviöljyjen nauttinen auttaa suojaamaan aivojen verisuonia, sillä ne sisältävät terveellisiä tyydyttymättömiä ”pehmeitä” rasvoja. Tyydyttyneiden ”kovien” rasvojen käyttö on hyvä pitää kohtuullisena, sillä ne altistavat muun muassa veren kolesterolipitoisuuden nousulle, joka ahtauttaa verisuonia. Monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio on siis tärkeä muistin huononemisen ennaltaehkäisijä. Fyysinen aktiivisuus on myös olennainen osa aivojen virkeänä pitämistä. Liikunnan avulla voidaan pitää kurissa paino, vilkastuttaa aivojen verenkiertoa ja haastaa liikemuistia. Itsensä älyllinen haastaminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on tärkeää etenkin aivosolujen välisien yhteyksien tehostamisen sekä uusiutumisen kannalta. Lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen voidaan yhdistää sosiaaliseen toimintaan, jotka molemmat myös kohottavat mielialaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että riittävä lepo on kehittymisen sekä muistiin painamisen kannalta tärkeää. Unta on myös helpompi saada, kun pitää päivällä kehon sekä mielen aktiivisena.

Syytä huoleen?

Noin kolmannes yli 65-vuotiaista ilmoittaa muistioireista, mutta suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Myös työikäiset kokevat usein haasteita muistamisen ja keskittymisen suhteen. Itse muistisairaudet voivat alkaa myös muilla tavoin kuin muistioireilla. Lisääntyneiden muistiongelmien taustalla oleva syy täytyy selvittää. Mitä aikaisemmin tilanne todetaan, sitä parempi hoidoista saatava hyöty on. Merkittävimpiä syitä, joiden takia kannattaa harkita hoitoon hakeutumista, ovat muun muassa läheisien huoli muistista, sovittujen tapaamisten unohtelu sekä päättelykyvyn heikkeneminen, ylipäätänsä asiat, jotka vaikeuttavat normaalia arjessa selviämistä.

Muistisairaan hoito

Muistisairauksien diagnosointi ja hoitomuotojen arviointi vaativat kokemusta sekä erityisosaamista. Muistitutkimuksiin voi hakeutua esimerkiksi terveyskeskukseen omalle lääkärille tai työterveydenhuoltoon. Jostain kunnista löytyy myös muisti- ja dementiayhdistyksiä sekä muistineuvoloita, joihin pystyy hakeutumaan suuntaa antavaa muistin testaamista varten. Mikäli muistisairaus todetaan, lääkäri saattaa ehdottaa lääkehoidon aloittamista toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Yleisesti lääkityksenä käytetään memantiinia tai asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (rivastigmiini, galantamiini, donepetsiili). Nämä lääkkeet tehostavat muistiin vaikuttavien välittäjäaineiden toimintaa, mikä parantaa aktiivisuutta ja keskittymistä. Monilla potilailla arkielämän sujuvuus sekä tila vakiintuu lääkityksen seurauksena. Alkavassa muistisairaudessa myös täydennysravintovalmisteista saattaa olla hyötyä. Souvenaid on kehitetty alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Se pyrkii tukemaan aivojen hermosolujen välisten viestiyhteyksien muodostumista. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ei kuitenkaan ole syytä aliarvioida, sillä liikunnalla, monipuolisella ravitsemuksella, sosiaalisella ja älyllisellä aktiivisuudella on todettu olevan huomattavasti myönteisiä vaikutuksia myös henkilöille, joilla on jo diagnosoitu muistisairaus.

Lähteitä:

https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/ian-vaikutus-muistiin
https://www.kaypahoito.fi/khp00094
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet