NÄRÄSTÄÄKÖ?

Närästys on yleinen vaiva, joka aiheutuu happaman mahanesteen noususta ruokatorveen tai jopa suuhun asti. Närästys oireilee polttavana kipuna tai epämiellyttävänä tunteena rintalastan takana. Useita kertoja viikossa toistuvassa närästyksessä kyse voi olla refluksitaudista, johon voi liittyä myös esimerkiksi nielemiskipua, palan tunnetta kurkussa tai yskää.


Närästystä voi usein vähentää tekemällä pieniä muutoksia ruokailun suhteen. Monesti jo annoskoon pienentäminen sekä rasvaisten ja käristettyjen ruokien välttäminen voivat helpottaa tilannetta merkittävästi. Samalla voidaan vaikuttaa suotuisasti painonhallintaan. Tämä onkin närästyksen hoidossa keskeistä, sillä ylipaino lisää painetta vatsaontelossa ja siten aiheuttaa närästystä. Myös muita mahaa ärsyttäviä ruokia kannattaa välttää. Monet kokevat hankaliksi esimerkiksi paprikan, tomaatin, sipulin, voimakkaat mausteet, sitrushedelmät, piparmintun ja suklaan. Niin ikään happamat mehut, kofeiinipitoiset juomat ja väkevät alkoholijuomat usein pahentavat oireilua. Tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö altistaa närästyksen lisäksi myös esimerkiksi mahahaavalle.


Närästystä pahentavat kumartelu, nostelu ja vatsaa kiristävät vaatteet. Tupakoinnin närästystä lisäävä vaikutus on huomattava, joten tässäpä on yksi hyvä syy lisää lopettaa polttaminen. Jos närästys vaivaa erityisesti öisin, voi ilta-ateriaa vähän aikaistaa ja keventää. Myös sängyn pääpuolta kannattaa korottaa reilusti, jopa 15–20 cm.


Tilapäiseen närästykseen voi kokeilla myös itsehoitolääkkeitä. Lieviin oireisiin voivat riittää antasidit eli kalsiumin, alumiinin tai magnesiumin suolat. Ne neutraloivat mahan happoa nopeasti, mutta lyhytaikaisesti, joten niitä joudutaan yleensä annostelemaan useita kertoja vuorokaudessa. Raskauden ja imetyksen aikana antasidit ovat närästyslääkkeistä turvallisimpia, ja niitä voidaan lyhytaikaisesti käyttää itsehoidossa, mikäli lääkkeettömät hoitokeinot eivät tunnu auttavan. Antasideista perinteisen ruokasoodan käyttö ei sen sisältämän natriumin takia ole suositeltavaa etenkään, jos on ongelmia esimerkiksi kohonneen verenpaineen tai munuaisten toiminnan kanssa.


Hieman hitaammin, noin tunnissa tai parissa vaikuttavia lääkkeitä ovat mahahapon eritystä vähentävät protonipumpun estäjät (omepratsoli, esomepratsoli, lansopratsoli, pantopratsoli ja rabepratsoli). Protonipumpun estäjät ovat tehokkaita, ja useimmissa valmisteissa annostelu kerran päivässä riittää. Haponeritystä tehokkaasti vähentäviä ovat myös histamiinin H2-reseptorin salpaajat (famotidiini), mutta ne eivät välttämättä sovellu esimerkiksi iäkkäille. Lisäksi niiden vaikutus heikkenee nopeasti toistuvassa käytössä.

Limakalvoa suojaavia lääkkeitä ovat algiinihappoa sisältävät valmisteet ja sukralfaatti. Algiinihappo muodostaa mahansisällön pinnalle vaahtomaisen geelin, joka estää mekaanisesti mahansisällön pääsyn ruokatorveen. Algiinihappo vaikuttaa nopeasti ja useiden tuntien ajan. Sukralfaatti puolestaan vapauttaa mahan happamassa ympäristössä alumiinihydroksidia, joka sitoutuu vaurioituneen limakalvon pinnalle eräänlaiseksi kalvoksi suojaten sitä hapolta. Koska sukralfaatti aktivoituu vain happamassa, sen kanssa samanaikaisesti ei voi käyttää happoja neutraloivia antasideja.


Lyhytaikaisesti käytettynä närästyslääkkeet ovat melko turvallisia itsehoidossa, mutta niillä on yhteisvaikutuksia eräiden muiden lääkkeiden kanssa. Joskus yhteisvaikutus voidaan välttää annostelemalla närästyslääke eri aikaan muiden lääkkeiden kanssa, mutta usein on syytä valita toisella tavalla vaikuttava närästyslääke. Apteekin henkilökunta auttaa mielellään sopivan valmisteen löytämisessä.


Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos närästys tuntuu jatkuvana, toistuvana, voimakkaana tai jos siihen liittyy muita oireita, kuten tahatonta laihtumista, toistuvaa oksentelua tai pahoinvointia. Lääkärin tutkimus on aiheellinen myös, jos oireet tehokkaasta itsehoidosta huolimatta jatkuvat yli kaksi viikkoa. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, mikäli rinnassa tai vatsassa tuntuu äkillisesti voimakasta kipua.

Lähteet:

Apteekin itsehoidon käsikirja osa 1, PharmaPress Oy 2000
Duodecim Käypä hoito -suositus: Ylävatsavaivat ja refluksioireet
Duodecim Lääketietokanta
Duodecim Terveyskirjasto: Närästys
Duodecim Terveyskirjasto: Närästyslääkkeet (happolääkkeet)