Usein unohdamme, että yskä ei ole sairaus vaan oire jostakin sairaudesta. Tavallisesti yskä liittyy flunssaan, joten useimmat meistä kärsivät yskästä useamman kerran vuoden aikana. Flunssaan liittyvä yskä on ensin kuivaa ja kutittavaa muuttuen vähitellen limaisemmaksi.  Yskä paranee yskimällä yleensä parissa viikossa, mutta jos se jatkuu pidempään kuin kahdeksan viikkoa puhutaan pitkittyneestä yskästä, jonka syy on aina selvitettävä perusteellisesti.

Lapsille ja aikuisille ei nykyään suositella käytettäväksi yskänlääkkeitä yskän hoitoon, koska niillä ei ole osoitettu olevan tehoa. Ilman reseptiä myytävien yskänlääkkeiden käytöstä lapsille on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.  Yskän oireita voi helpottaa kotona kotikonstein. Avuksi voi kokeilla hunajaa (noin 2 teelusikallista vuorokaudessa), joko lusikalla suoraan suuhun tai vaikkapa teehen sekoitettuna. Huomioitavaa on, että alle yksivuotiaille ei hunajaa voida antaa botuliiniriskin vuoksi.  Yskänpuuskia voi koettaa hillitä imeskelemällä yskänpastilleja, jolloin nielu pysyy kosteana. Yskä häiritsee eniten yöaikaan, koska nenänielusta valuva lima lisää yskimistä. Omaa oloa voi helpottaa nostamalla vuoteen päätyä kohoasentoon asettamalla esimerkiksi kirjoja sängyn jalkojen alle. Mikäli yskään liittyy veriyskää, kellertäviä ysköksiä, pitkittynyttä kuumeilua, hengenahdistusta tai jos voinnissa ilmenee huononemista, on syytä varata lääkäriaika.

Astmapotilaat hoitavat yskäänsä kaksinkertaistamalla hoitavan astmalääkkeensä annoksen kahden viikon ajaksi. Mikäli et ole saanut hoitavalta lääkäriltäsi kirjallista ohjetta flunssan varalle, keskustele asiasta seuraavan vastaanottokäynnin yhteydessä.

Lasten yskä

Lasten tavallisin yskän aiheuttaja on virusperäinen infektio, joka paranee itsestään. Lapsen vointia on kuitenkin syytä tarkkailla. Mikäli yskään liittyy muita oireita, kuten kuumetta tai jos lapsi on selvästi kipeän oloinen on hänet syytä viedä lääkäriin, koska taustalla voi olla bakteeriperäinen tulehdus. Yskään liittyvä hengenahdistus on myös syy hakeutua lääkäriin viipymättä. Yhtä-äkkiä alkanut voimakas yskäkohtaus lapsen leikin tai ruokailun yhteydessä voi tarkoittaa vierasesineen joutumista hengitysteihin, jolloin tilanteeseen on reagoitava välittömästi.

Laryngiitti eli kurkunpäätulehdus on pikkulasten tavallinen virusinfektio. Kurkunpäätulehduksessa yskä alkaa äkisti, on käheää ja kuulostaa ”haukkuvalta”.  Lapsen itkiessä sisäänhengityksen yhteydessä kuuluu vinkunaa ja sisäänhengitys on äänekästä sekä vaikean kuuloista. Oireet ovat valtaosalla lapsista lieviä ja niitä voidaan hoitaa kotona. Kylmä rauhoittaa oireita. Lapsen kanssa voi mennä avonaisen ikkunan ääreen tai ulos ja antaa hänen hengittää rauhassa viileää ilmaa. Jos oireet ovat hankalat, on lapsen kanssa lähdettävä lääkäriin.

Pitkittynyt yskä

Pitkittyneen yskän syitä on monia ja sen takia tarvitaankin aina huolellista tutkimista, jotta sairaus saadaan selville. Yskän ”jäädessä päälle” flunssan tai keuhkoputkitulehduksen jälkeen on aiheuttajana useimmiten virustulehduksen jälkitauti, tavallisimmin poskiontelotulehdus.  Pitkään vaivanneen yskän taustalla voi olla myös alkava astma tai krooninen nuha. Yskän syynä voi olla myös ruokatorven takaisinvirtausongelma eli refluksi, jolloin vatsan sisältöä nousee nieluun ja ruokatorveen.

Ilman flunssaa alkaneen pitkittyneen yskän syynä voivat olla erilaiset keuhkosairaudet kuten homepölykeuhko tai tupakoitsijoilla alkava keuhkoahtaumatauti tai muu tupakointiin liittyvä keuhkosairaus. Tupakoinnin lopettaminen tuo avun tupakkayskään ja estää myös mahdollisten keuhkosairauksien syntymistä. Apteekistamme löydät valmisteet ja saa neuvoja tupakoinnin lopettamiseen!  Myös joissakin sydäntaudeissa voi esiintyä jatkuvaa yskää.

Verenpaine- ja sydäntautien hoidossa käytettävien ACE-ryhmän lääkkeiden ( enalapriili, lisinopriili, ramipriili ja perindopriili ) tyypillinen haittavaikutus on kuiva yskä. Mainitse lääkärillesi asiasta, jos käytät kyseisiä lääkkeitä ja kuiva, kutittava yskä häiritsee Sinua päivittäin.

Perusteellisista tutkimuksista huolimatta yskään ei välttämättä aina löydy syytä. Tällöin puhutaan ”yskäherkkyysoireyhtymästä”. Kyseessä on hengityselimiin liittyvä refleksi. Oireyhtymässä arvellaan yskärefleksin herkistyneen liikaa tuntemattomasta syystä. Mikäli yskään liittyy toiminnallinen äänihäiriö, saattaa puheterapiasta olla hyötyä.

Lähteet: Lääkärin käsikirja :Lapsen laryngiitti, Tarja Heiskanen-Kosma 2016, Lääkärikirja Duodecim: Tietoa potilaalle: Pitkittynyt yskä, Mustajoki Pertti 2018, Käypä hoito: yskä , Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä 2016