Tuki- ja liikuntaelimistö (TULE) koostuu luista, nivelistä, nivelsiteistä, jänteistä ja lihaksista ja ne kannattavat ja liikuttavat kehoa mahdollistaen liikunta- ja toimintakyvyn, joita ihminen tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisessä elämässä. Tuki- ja liikuntaelinterveys on kaiken terveyden perusta, kehon huoltoa ja toimintakyvyn ylläpitoa tarvitaan jatkuvasti.

Luuston osuus kehon painosta on alle 10% ja sen tehtävänä on suojata sisäelimiä, kuten sydäntä, keuhkoja ja aivoja. Luusto on elävää kudosta, joka uusiutuu läpi elämän ja tarvitsee uusiutuakseen kalsiumia, D-vitamiinia ja liikuntaa. Luusto hyötyy liikunnasta, jossa on erityisesti hyppelyä, suunnanmuutoksia ja lihasvoimaharjoittelua.

Nivel on kahden luun välinen liitos. Niveltä ympäröi suojaava nivelpussi, joka muodostuu sidekudoksesta ja kiinnittyy luiden päihin. Sen sisäkerros eli nivelkalvo tuottaa liukasta, öljymäistä nivelnestettä, joka voitelee nivelen niin että pinnat liukuvat toistensa suhteen kitkatta ja kulumatta. Nivelpussissa on säiemäisiä paksuuntumia eli nivelsiteitä, jotka ovat kiinni kummankin luun päässä ja estävät nivelen luonnottomat liikkeet. Niveltä pitävät koossa sitä ympäröivät lihakset, jotka ovat kiinnittyneet luihin jänteiden kautta. Lihasten avulla niveliä voi myös liikuttaa. Luiden päitä peittää nivelrusto, joka vaimentaa iskuja ja suojaa luuta. Joissain nivelissä voi olla lisäksi nivelkierukka, nivellevy tai nivelkuopan reunus.

Lihaksilla on tehtävänsä paitsi liikkeiden synnyttämisessä myös verenkierron vauhdittajana: lisäksi ne suojaavat ja rajoittavat sisäelimiä. Lihassolua kutsutaan lihassyiksi. Jokaista lihassyytä ympäröi ohut sidekudoskalvo. Lihas muodostuu useista lihassyykimpuista ja sitä ympäröi paksu peitinkalvo (faskia). Kaikkien näiden kalvojen kollageenisyyt yhtyvät lihaksen päissä suoraan jänteisiin. Luustolihassyyt uusiutuvat vain rajallisesti syntymän jälkeen.

Harjoittelu ei lisää lihassyiden määrää, mutta voi muuttaa niiden ominaisuuksia. Kestävyysharjoittelu lisää esimerkiksi lihassyitä ympäröivien hiussuonten määrää. Jos luustolihassyitä ei käytetä tarpeeksi ne alkavat surkastumaan. Tämä on ongelma erityisesti pitkäaikaisessa vuodelevossa. Käyttämällä lihaksia niiden toimintakyky voidaan kuitenkin palauttaa normaaliksi. Myös ravitsemuksella eli energiansaannilla on tärkeä merkitys lihasten toiminnalle.

Vaivat

Tuki- ja liikuntaelinten kivut (tule-kivut) ovat useimmiten lyhytkestoisia ja itsestään paranevia. Tule-kivut ovat tavallinen syy hakeutua perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Toisaalta suurinta osaa tavallisista kivuista voidaan hoitaa myös ilman lääkärin apua levolla, itsehoitolääkkeillä tai liikunnalla. Fyysisen aktiivisuuden välttäminen on harvoin aiheellista, mutta tapaturmissa ja monissa rasitusperäisissä kiputiloissa rasituksen välttäminen aluksi voi olla hyväksi.

Lääkkeettömät hoidot (esim. liikunta ja terapeuttinen harjoittelu) ovat hoidon perusta, ja tarvittaessa niihin yhdistetään lääkehoito. Lääkehoidossa suositaan parasetamolia, paikallisesti käytettäviä tulehduskipulääkkeitä ja kuuriluontoisesti suun kautta otettavia perinteisiä tulehduskipulääkkeitä. Varmista aina itselle sopiva lääke ennen käyttöä.

Vaivojen ehkäisy

Tule-vaivoja voi ehkäistä hyvällä ravitsemuksella ja riittävällä liikunnalla, alla Käypä hoito suositusten mukainen liikuntasuositus aikuisille:

  • kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa sekä
  • lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Ikääntyneet tarvitsevat lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.

Lähteet:

Käypä hoito suositus – Liikunta
Terveysportti Lääkärin käsikirja – Tuki- ja liikuntaelinten kivut – Pekka Mäntyselkä
https://suomentule.fi/tule-terveys/tule-tietoa/