Ummetusta esiintyy suomalaisilla aikuisilla 2-5 prosentilla, mutta vanhukset kärsivät ummetuksesta useammin (arviolta jopa 80%). Normaalia on, että joillakin suoli tyhjenee joko 1-3 kertaa päivässä tai joillakin vain 2-3 kertaa viikossa. Jos ulostamistarve on vähentynyt aiemmasta ulostusrytmistä alle 3 kertaan viikossa, ulostaminen on vaikeutunut, uloste on kovaa ja ponnistustarve on lisääntynyt, voidaan puhua ummetuksesta. Ummetuksen yhteydessä saattaa esiintyä vatsakipuja ja ilmavaivoja. Vanhuksilla tai lapsilla saattaa esiintyä ummetuksen yhteydessä ylivuotoripulia.

Ummetus voi johtua monesta tekijästä. Istumatyö, vähäinen liikunta, stressi, vähäkuituinen ruoka, nesteen riittämätön saanti ja ulostustarpeen panttaaminen altistavat ummetukselle. Suolen toiminta hidastuu myös iän myötä, mikä lisää ummetusta. Joidenkin lääkkeiden haittavaikutuksiin lukeutuu ummetusta, näitä ovat esimerkiksi rautavalmisteet, vahvat kipulääkkeet ja jotkin verenpainelääkkeet. Ummetus saattaa olla tilapäistä kuten matkoilla esiintyvää. Ummetus voi olla myös kroonista tai johtua jostakin sairaudesta. Näitä ovat muun muassa anoreksia, kilpirauhasen vajaatoiminta, ärtyneen suolen oireyhtymä, diabetes, Parkinsonin tauti tai masennus. Lisäksi on tavallista, että ummetusta esiintyy raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana.

Ummetuksen omahoitoon kuuluu ravinnon kuitujen riittävä saanti, joten omaan ruokavalioon voi olla syytä kiinnittää huomiota. Päivittäinen kuitusuositus 25-35 grammaa olisi hyvä saada vaihtelevasti eri lähteistä. Hyviä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, kasvikset, juurekset ja leseet. Esimerkiksi täysjyväleipä sisältää noin 9 g kuituja 100 grammassa leipää.  Nesteitä pitäisi juoda riittävästi, sillä kuidut imevät itseensä vettä ja näin ne pehmentävät ulostetta. Nesteitä kannattaisikin juoda ainakin 2 litraa päivässä. Liikunnasta on apua ummetukseen, kaikki liikuntalajit sopivat ja etenkin hyötyliikuntaa kannattaa suosia. Säännölliset vessarutiinit ja oikealainen ulostusasento ovat tärkeitä.  Jos wc-pönttö on liian korkea, apuna voidaan käyttää jalkojen alla pientä jakkaraa. Lisäksi kannattaa välttää suolen toimintaa hidastavien ruokien syöntiä (muun muassa sokeri, valkoiset jauhot, tee ja pastaruuat). Ummetuksen omahoidossa täytyy huomioida se, että vaikutukset eivät yleensä ala kovin nopeasti. Uudenlaiset elämäntavat, jotka tukevat suolen normaalia toimintaa ja ulostusrytmin säännöllistäminen, ottavat oman aikansa.

Itsehoitovalmisteita voi kokeilla ummetuksen hoitoon. Ummetuslääkkeet voidaan jakaa osmoottisiin laksatiiveihin, suolen sisältöä lisääviin valmisteisiin sekä suolta stimuloiviin lääkkeisiin. Osa ummetuslääkkeistä sopii käytettäväksi pitkäaikaisessa käytössä, osa puolestaan on vain lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettuja.

Osmoottisia laksatiiveja on laktuloosi ja makrogoli. Osmoottisten laksatiivien toiminta perustuu pääosin siihen, että ne sitovat suoleen vettä. Käypä hoito -suosituksen mukaisesti ensisijaisesti ummetuksen hoidossa olisi suositeltavaa käyttää makrogolivalmisteita, jotka ovat tehokkaampia kuin muut osmoottiset laksatiivit. Makrogolivalmisteita löytyy sekä valmiina liuoksena että veteen sekoitettavina annosjauheina. Laktuloosi sopii vauvasta vaariin, mutta makrogolia suositellaan vain kahdesta ikävuodesta alkaen. Ilman lääkärin kehotusta makrogolivalmisteita ei suositella 2 viikkoa pidempää käytettäväksi.

Kuituvalmisteet eli niin kutsutut bulkkilaksatiivit lisäävät suolen sisältöä ja pehmentävät ulostemassaa. Tavallisesti kuituvalmisteet ovat joko ispaghulan tai pellavan siemenkuoresta valmistettuja lääkekuituvalmisteita. Kuituvalmisteet sopivat aikuisille ja yli 6-vuotiaille lapsille. Kuituvalmisteiden käytössä on aina huomioitava aloitus asteittain ja riittävä nesteensaanti. Suositeltavaa olisi käyttää kuituvalmisteita säännöllisesti hyvän tuloksen aikaansaamiseksi.

Tilapäisesti ummetuksen hoidossa voidaan kokeilla suolta stimuloivia laksatiiveja kuten sennaa, bisakodyyliä tai natriumpikosulfaattia. Suolta stimuloivien laksatiivien vaikutus alkaa yleensä nopeammin kuin muiden ummetuslääkeiden. Bisakodyyli ja natriumpikosulfaatti lisäävät suolen liikkeitä ja pidempiaikaisessa käytössä suoli saattaa tottua lääkkeeseen, joten niitä suositellaan vain tilapäiseen käyttöön. Suolen voi lisäksi tyhjentää akuutissa tilanteessa pienoisperäruiskeella.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos itsehoito ei ole auttanut ummetukseen, jos ulosteessa on verta, jos ummetus ja ripuli vuorottelevat tai jos ilmenee muita oireita kuten pahoinvointia, väsymystä sekä vatsakipua.

 

Lähteet:

Itselääkitys Käypä hoito -suositukset,
Pharmaca fennica
Kliininen farmakologia ja lääkehoito, Pertti J neuvonen ym, Kandidaattikustannus Oy 2011
Apteekin itsehoidon käsikirja I, PharmaPress Oy, 2000