Vaikka monella suomalaisella liikunta on osa elämäntapaa ja arkea, silti vain harva saavuttaa liikuntasuosituksen mukaisen minimimäärän liikuntaa. Arviolta vain joka kymmenes saavuttaa sekä kestävyysliikunnan että lihaskunnon suosituksen.

Väestön liikuntatavat ovat muuttuneet paljon. Yhä suurempi osa harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan, mutta toisaalta työmatkoilla ja työssä liikutaan yhä vähemmän. Väestön liikunnassa ja liikuntalajeissa on suuria sukupuolien ja koulutusryhmien välisiä eroja.

 

Liikkumattomuus on pahasta

Nykypäivänä arkea hallitsee istuminen. Ihmisen tekemät teknologiset keksinnöt ovat vähentäneet tai jopa poistaneet liikkumisen tarpeen. Istuminen ja muu liikkumaton aika, kuten makoilu ja löhöily määritellään ” hereillä oloaikana tapahtuvaksi toiminnaksi, joita kuvaa matala energiankulutuksen taso”.

Istumisen arvioidaan lisäävän riskiä lihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuontautiin, sekä jopa kuolleisuuteen. Tutkimukset osoittavat, että istumisen yhteys terveyttä vaarantaviin tekijöihin on riippumaton muun liikunnan määrästä. Näyttö istumisen terveysvaikutuksista on kuitenkin vielä kapea-alaista verrattuna tietomäärään kohtuutehoisen ja rasittavan liikunnan terveysvaikutuksista. Vahvin näyttö on saatu television katselun vaarallisuudesta, johon yhdistyy pitkäkestoisen liikkumattoman ajan lisäksi usein napostelu. Koska tutkimusnäyttö on vielä vähäistä, ei ole olemassa suosituksia istumisen määristä arjessa. Tästä huolimatta, kansallisissa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategisissa suosituksissa on nostettu arjen istumisen vähentäminen yhdeksi tärkeimmistä haasteista.

 

Suomalaiset istuvat tietokoneen ja television ääressä

Suomalaisten istumisen määrästä on yhä enemmän tutkimustietoa. Vuonna 2012 suomalaiset raportoivat istuvansa pisimpään työpäivän aikana toimistossa. Television ääressä käytettiin aikaa yli kaksi tuntia päivittäin. Muutos vuosien 2007 ja 2012 välillä ei ole kovinkaan suurta eri istumisen lajeissa, mutta istuminen tietokoneen äärellä on lisääntynyt merkittävästi tutkimusvuosien aikana. Tällainen muutos kohti sähköisempää yhteiskuntaa on vääjäämättä tapahtumassa, joten tavoitteet liiallisen istumisen vähentämiseksi lienevät paikallaan. Vapaa-ajan istuminen on pois ajasta, jotka ihmiset voisivat viettää esimerkiksi harrastamalla liikuntaa tai viettämällä aikaa perheen kanssa muulla tavoin.


http://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/vain-harva-suomalainen-liikkuu-tarpeeksi

 

Liikuntapiirakka

Liikuntapiirakka kiteyttää (18–64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen:

  • Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti
    TAI
    1 t 15 minuuttia rasittavasti.
  • Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka

http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/61-uusi_liikuntapiirakka.pdf